Image Map

28.7.2015

Eukanuba show 2015



Jonkun päähänpistoksen taisin saada, kun ilmoitin herran tämän heinäkuun eukanuba show'hun, joka tosiaan oli viime lauantaina. Tuomarina Hans Lehtinen, jolle olen yhden koiran vienyt (Pikestar's Omenankukka, Helsinki Winner 2014 ja tuloksena JUN ERI JUK1 ja HeJW14) ja jäi oikein hyvä maku tuomarista. Mutta että miksi tuon ruskean ilmoitin, kun tiedän varsin hyvin, että sen turkki kadottaa aina tummanruskean sävynsä kesällä auringon porottaessa. Matka kävi kuitenkin 11.15 lauantaina autolla kohti Tuomarinkartanon vinttikoirarataa Ninan kanssa.



Käynnissä oli cockerit, joiden kehä oli lopulta n. 45min myöhässä. Lagottojen piti alkaa tosiaan 11.30, ja alkoivat vasta n. 12.15. Flättejä odoteltiin sitten vielä ja lopulta nekin pääsivät alkamaan. Tässä välissä ehdittiin nähdä monia tuttuja ja käytiin Nipan kanssa kojut läpi, mukaan lähti kaksi Hurtan viilenysmanttelia, väreissä sininen ja lila. Flätit saa ne sitten käyttöönsä, lila on ollut Nemolla jo monena päivänä käytössä. Mulla oli päällä uusi harmaa jakku, sähkönsininen toppi sekä vaaleansiniset farkut. Ensin mietin, että olisin laittanut hameen, mutten tiedä onko se sitten liian siisti flättikehään.

Hans Lehtinen ja harjoitusarvostelija *jonka nimeä en muista*
Flättien kehä alkoikin sitten, ensin oli vuorossa junnu-uros, joka oli ihan nätti, sai eh:n. Avoimessa luokassa uroksissa oli Nemo ja yksi toinen, flättejä oli yhteensä kymmenen. Toinen musta uros oli mun mielestä tosi nätti ja ihmettelinkin, kun se sai eh:n ja sanoin jo, että ei me varmaan eriä saada. No eh napsahti ja ensin harmitti, mutta kun rupesin seuraamaan mitä muut saivat niin tulihan siitä ihan ylpeä olo ruskuaisesta. Fläteistä yksi uros ja yksi narttu sai erin, uros sai sa:n, narttu ei. Kaikki muut flätit saivat eh:n, vaikka, uskokaa tai älkää, joukossa oli tosi hienoja koiria, varsinkin nartuissa. Yksi narttu sai tosin myös hoon.

Liikettä 2v 3kk♥


Tämä eri sa:n saanut on tosiaan Leo (Flat Power Criminal Intent) joka on hyvin menestynyt ja Hans Lehtinen on tainnut ennenkin antaa tälle herralle hyvän arvosanan! Nemo esiintyi kuitenkin tosi hyvin, nyt vain reenataan, että se laittaisi takajalat paremmin levälle niin tulisi tukevampi vaikutelma siitä, kun se seisoo. Ravi oli kuitenkin lauantaina tosi magea. Hans kehui vielä Nemon silmien väriä, että sopivat hienosti turkkin väriin. Lähdettiin siitä sitten vaatteiden vaihdon jälkeen kotia kohti bussilla, kun meidän kyyti oli jo lähtenyt. Nemo pääsi heti kylmään "suihkuun" kotona ja sai viilennysmanttelin päälle. Raukka oli ihan poikki!

Oak Barrel's Lightning Cable "Nemo" 2v 3kk
Eukanuba show 2015, tuomarina Hans Lehtinen
AVO EH AVK2
"Tällä hetkellä hyvin kevyt uros. Hyvin ilmeikäs, kaunis pää. Tasainen ylälinja, sopiva luusto. Hyvät takakulmaukset. Saisi seistä tukevammin. Karvapeite tällä hetkellä lyhyttä. Hyvin kaunis, ruskea väri. Liikkuu kovin ahtaasti takaa."

22.7.2015

Nemon elämän aakkoset



Aamulenkit! Sillon mä olen virtaa täynnä ja vedän aina kaikkialle hajujen perään. Usein meidän perheen äiti vie mua ihan aamuisin, tai isi, jolloin vedän vielä kovempaa.

Banaanit. Banaaniherkut on hyviä. Äiti teki yks päivä liha-banaaniherkkuja ja mä tykkäsin niistä hirveesti. Sitten se heitti ne roskiin, en tiiä miks, mutta niissä oli kuulemma jotain hometta? Kyl mä olisin ne voinut syödä!

Citruunat. Kyl mä tiedän, et ne kirjoitetaan tällä kirjaimella, koska ne on yhtä ällöttäviä, kun toi kirjainkin. Äiti kerran näytti mulle semmosta ja mä menin penkin taakse piiloon. Mä aistin sen mun tuntokarvoissa.



Dementia. Mulle iskee välillä se, kun äiti kutsuu. Ei mulla oikeesti, mutta en vaan jaksa totella. Älkää kertoko äidille, ettei mulla oikeesti oo välillä dementia...

Festivaali. Siis mun piti kattoa sanakirjasa f'llä alkavia sanoja, kun ei tullut mieleen. Mut kelatkaa jos koirille olis oma festivaali! Pyörisin siellä vaan tyttöjen perässä ja olisin oikein mahtavana muille uroksille. Äiti varmaan veis mut mielellään sinne.

Gaverit. Tää on siistimmän näköinen näin kirjoitettuna. Mulla on paljon gavereita. Tietty tykkään eniten mustista noutajista, koska ollaan niiden kanssa niin paljon kaikkialla. Mä ihailen hiljaa Sniffeä, me aina välillä painitaan sen kanssa ja se on siiistiä!

Hakuruutu. Tykkään työskennellä paljon hakuruudussa ja taippareissa mä innostuin ihan hirveästi siellä. Osaan käyttää mun suuta tosi hyvin niin aattelin maistaa miltä varis maistuu. Siitä kuulu kans kivoja ääniä, kun heiluttelin ja maistelin sitä. Sen jälkeen en enään saanu hakea. Harmi. 



Inisen aina välillä. Tai no aika usein jos haluan jotain. Pienenä sain kaikkea, kun inisin ja nyt en tajua miksi en saa, mutta uskon, että mun kova työ palkitaan vielä. Inisen treeneissä, agilityssä, paikalla olemisen aikana ja vähän kaikkialla.

Jälkiruoka. Mun lemppari jälkiruoka on ehkä dentastixit. Kun tuijottelen äidin namikaappia niin siellä on hirveesti niitä pusseja mistä saan niitä. Oon suunnitellu, et varastan ne kaikki joku päivä mut sit se laittaa aina oven kiinni, kun ajattelen sitä. Tykkään myös kanankauloista, joita saan aina, kun Sanni palaa kotiin pussukoiden kanssa.

Koira. Niin, se kai mä oon. Vaikka mä kuvittelen välillä olevani heppa, kissa, aasi, marsu, sylikoira ja niin. Mut kai mä oon vaan koira. Äiti sanoo mua noutavaks vesikoiraksi. Mä en kyllä ole mikään semmoinen, kun mä olen hienostunut ruskea.




Lapset. Mä pidän lapsista. Ne on mulle niin kilttejä ja aina rapsuttaa mua, tänään semmoinen söpö pikkutyttö talutti mua koko lenkin. Sain siltä myös nameja, kun annoin sille tassua, istuin ja menin maahan. Se oli kivaisaa.

Mulkoilen aina Sannia iltaisin. Varsinkin jos kello on sekunttia yli kahdeksan (niin ku nyt..)  ja en oo saanut nappuloita. Iltaisin mulle maistuu nappulat paremmin, koska aamusin mulla ei ole nälkä. Yleensä annan Sannille mun tassun iltaisin ja tuijotan sitä kulmien alta. Sillon saan ruokaa.

Naiset. Kyllä mä tiedän kuulkaa paljon naisista, kun oon jo ihmisten iässä 15-vuotias. Oon oikea naistenmies, naiset aina murisee ja näykkii mua, mutta rakkaudestahan se hevonenkin potkii! Äiti ei yleensä anna mun nuolla tyttökoirien niskaa tai korvia, mutta mä nuolen silti. Ihan oikein sille, kun aina käskee.

Omistaja. Kai se on ihan kiva, vaikka käskee mua ihan liikaa. Saan mä silti siltä rapsutuksia ja ruokaa, saan nukkua sen jalassa kiinni ja se on tuonut mulle turvaa pienestä saakka. En kyllä tajua miksei sekin joskus maista niitä ruskeita metsästä löytyviä kasoja välillä. Haisen kuulemma ihan paskalle aina sen jälkeen, en tiedä mitä se tarkottaa, mutta se on hyvää!



Putki. Tykkään juosta putkista. Ja siitä se riemu vasta ratkeaa jos äiti rakentaa mulle putkirallin. Se on ihan parasta, kun kiidän radalla putkien läpi. Kerran oon hypänny semmosen ylikin. Ja kerran mä törmäsin kiemuraputken seinään. Sen jälkeen oon ottanu vähän hitaammin, mutta en voi sille mitään, että mun vauhti yleensä yltyy radalla.

Qwjjeoedjn. Mikä kirjain tää on...?


Ruoka. Siis ei koira voi olla terve jos ei kirjoita tähän, että ruoka. Mä oon välillä vähän nirso mun ruuan kanssa, mutta rakastan sitä silti.

Reedrunner's Goosey Loosey "Priima" 1kk 3vko



Sylikoira. Niin, mä tykkään olla sylissä. Veneellä meen aina istumaan jonkun penkillä istuvan eteen ja möngerrän sen syliin makoilemaan. Siinä on sitte ihanan lämmintä ja turvallista, kun muuten oon niin kauhean yksinäinen...

Tavarat. Äiti sanoo, että mulla on niitä ihan liikaa, ehkä niitä onkin. Mä tykkään eniten mun sinisestä nahkapannasta, kun se korostaa mun miehekkyyttä ja näytän komealta siinä. Mitäs te tykkäätte siitä...?



Uruokset. Mä en niinkään tykkää muista uroksista. Niille pitää aina vähän esittää isompaa miestä, nostan karvat pystyyn ja korkeutta tulee lisää kymmenen senttiä. Mää oon niin iso ja hieno mies. Mut kyllä mulla on myös uroskamuja, niinku Jeri ja Sniffe.

Vesi. Mä niiin rakastan uimista. Voin mennä ihan kaikkialta uimaan, tykkään hyppiä veteen, polskia vedessä, juosta veteen. Kuumina päivinä jään aina syömään kaisloja veteen. Kesäisin me aina uidaan mun omistajan kanssa yhdessä ja sillon vedän sitä hiuksista ja pelastan sen varmalta hukkumiselta.



Wolumi. En tiedä onko se sana, mutta siitä tulee mieleen ääni. Välillä äiti korottaa liikaa ääntä, kun se ei ymmärrä, että mulle pitää antaa aikaa hajujen nuuskimiseen. Mene itse nuuskimaan nopeasti vaan hajut, niimpä, ei ole kivaa!

XY, Z, Å, Ä... Mä skippaan nämä. Outoja kirjaimia tai onko ne edes kirjaimia?

Ötökät. Tykkään jahdata aina kärpäsiä. Ja jos joku hyttynen tulee inisemään mun korvan viekkuun niin yritän syyä sen. Ei kerrota kenellekkään, mutten ikinä saa niitä ilmasta kiinni.

----

Tässä taisi olla kaikki. Älkää hävetkö mua, oon välillä vähän lapsellinen, mutta oon vasta 2-vuotias eli ihmisten iässä 14-vuotias, eli ollaan mun omistajan kanssa saman ikäisiä. Toivottavasti tykkäsitte, kun piipahdin täällä esittäytymässä.


19.7.2015

LeiriMyday 29.6.2015



Tadaa, tehtiin tämmöinen leirillä. Vähän jäi jutuja kuvaamatta, kun oli kaikkea kivaa tekemistä, mutta kaipa tuossa on suurin osa päivän tapahtumista. ps. Koittakaa laittaa hd-laatu päälle, kyllä muuten huomaa eron!

16.7.2015

Tervetuloa hunnilaumaan Priima












Miialle saapui tosiaan tiistaina tämmöinen syötävän suloinen tummankeltainen käyttölinjainen labradorinnoutajanarttu. Hän on nimeltään Priima ja tulee Reedrunner's kennelistä. Priima tulee olemaan tosi paljon mukana blogissa, saan nimittäin kouluttaa siitä mulle aksa-ja tokokoiran! Tässä oli kuitenkin tämmöinen pieni kuvaoksennus teille lisäämään pentukuumetta. 

13.7.2015

Issikkamaastossa 5.7 (kypäräkamera)



Nyt on kotiuduttu aivan parhaalta riparilta, mukana ihania muistoja ja uusia ystäviä. Tunne on sanoinkuvaamaton. Tänne bloginkin puolelle ähersin tässä illalla tämmöisen videon valmiiksi. Kuvasin sen tosiaan GoProlla silloin issikkamaastosta. Menin Perla-nimisellä hepalla, joka oli ihanan symppis. Toivottavasti kelpaa!

7.7.2015

Ja me keinutaan ♫ [SUURLEIRI 2015]



Nyt on taas leireilty ja vuoden odotus edessä. Oli kuulkaa kyllä paras leiri näistä kaikista kolmesta Kennelliiton leireistä missä olen käynyt, ihan ylivoimaisesti paras. Sain itsekkin otettua jotenkin rennommin ja rohkeammin, kuin aiemmin ja ohjaajat sekä kaveritkin oli ihan huippuja. Eikä unohdeta niitä koiria. Jeri ja Nemo oli koko leirin hienosti, viimeisen tunnin aikana oli hiljaista porukkaa häkeissä. On se Nemo vaan maailman paras (leiri)koira ja ensi vuonna ehdottomasti lähtemässä taas mukaan, se olisi sit Nemon kolmas leirikesä. Kuunnelkaa toki postausta lukiessa yllä olevaa biisiä, paras leiribiisi ikinä.



Sunnuntaina lähtö, kello oli varttia vaille yhdeksän ja autossa piti olla kaikki pakattuna, häkit katolla ja koirat takakontissa. Kauhean kuuma ilma, joten pysähdyttiin matkan puolessa välissä pissattamaan ja juottamaan flätit. Päästiin paikalla 30-20min etuajassa, ilmoittauduttiin ja suunnattiin mökkiin. Ihana leirifiilis, pian oltiinkin saatu jo kaikki järjestettyä ja huone ihan sekaisin. Häkeille oli sopiva nurkka huoneen perällä. (click) Suuntana seuraavaksi ruokailu, jonka jälkeen meille esiteltiin vähän leiripaikkaa (joka olikin mulle ja Nipalle jo tuttu 2012 vuodelta) ja tutustuttiin meidän mökkiläisiin. Ekana päivänä ei sen kummempia, tutustumista vähän kaikkeen.



Maanantai lähti käyntiin aamujumpalla, jossa tanssittiin yllä olevan biisin tahtiin. (Keinutaan) Tämän jälkeen oli vuorossa koirankierros, eli aamulenkki, jonka varrella on kysymyksiä. Oikein saaneet palkittiin illan iltashowssa. Sitten alkoivat koulutukset, ekana temppuja ja tottis. Tempuissa kerrattiin koirien palkkaamista ja tottiksessa otettiin katsekontaktin harjoitusta. Nemo oli oikein taitava ja Jerikin meni hienosti Nipan kanssa. Ruuan jälkeen oli luento hampaiden hoidosta ja saatiin koiruuksille dentastixejä. Sitten alkoivat iltapäivän koulutukset, nenä, nopeus (aksa) ja näyttelyt/jh.




Nenässä tehtiin nenätreeniä, kuppijuttuja. Eli oli viisi kuppia ja niiden alla aina yhdessä herkku, koiran pitäisi näyttää missä niissä. Nemo alkoi työntämään aina sitä kuppia ja näki miten innoissaan toinen oli tästä. Aksassa tehtiin erilaisia putkia ja ns. kuollutta kulmaa niin, että koira ei näe mitä putken suulla on. Nemo meni hienosti, täydessä vauhdissa putkeen mistä vain kulmasta. Jh:ssä tehtiin vielä mm. yhteisliikkeitä, yksittäisliikkeitä ja seisomista. Tämän jälkeen oli yhteistä ohjelmaa ja ruokaa, iltalenkki ohjaajan kanssa (vapaaehtoinen) sekä lisää ruokaa. Iltashowssa palkittiin koirankierroksilla oikein vastanneet, me saatiin palkinnot! Tämän jälkeen valuttiin pikkuhiljaa nukkumaan.





Tiistain koirankierroksen kysymykset liittyivätkin sitten hampaiden hoitoon, jotka meni vähän metsään. Saatiin ehkä 7/10? Aamupäivän koulutuksissa tottis ja nenä. Tottiksessa tehtiin maahanmenoa ja istumista. Nemon kanssa tein liikkuusta istumista, muttei oikein jaksanut keskittyä. Jeri oli ihanan fiiliksissä. Nenässä oli ihmisen hakua mettästä, Nemo oikein innostui ja sai sitä pitelevän ohjaajan juoksemaan puuta päin. Nemo haki vielä Kataa (ohjaaja) metsästä ja sekin onnistui hyvin, suora linja ihmisen luokse. Jerppis haki myös tosi hyvin ja käytti nenää. Koulutuksista syömään.


Aurinko!


Iltapäiväkoulutuksissa temput ja nopeus. Nopeudessa alkoi kunnon sade, tehtiin vieheen perässä juoksua ja Nemo syttyi tosi hyvin. Jerillä latistui vähän fiilikset, kun päälle tuli kauhea sade. Tempuissa tehtiin kierimistä, koskettamista, peruuttamista ja takajaloilla istumista. (kerjää) Nemo teki tosi hyvin, alan opettamaan sitä peruuttamisessa kaartamaan käden osoittamaan suuntaan. Sitten ruokaa ja ruuan jälkeen oli ohjuspiilo, jossa etsittiin ohjaajia ympäri aluetta. Sitten kaikenlaista iltaohjelmaa, leikittiin ohjaajien kanssa, syötiin poppareita (ja poltettiin niitä...) jonka jälkeen valuttiin ruokkimaan koiruuksia ja nuqqumaan.

Jeri ruudussa 1

Nemo ruudussa 1

Nemo ruudussa 2

Jeri ruudussa 2


Keskiviikko, vika kokonainen päivä ja leirimätsäri edessä. Koirankierroksen kysymykset olivat sekalaisia, mutta ne meni tosi hyvin. Ei meitä kuitenkaan palkittu. Koulutuksissa aamupäivällä nenä ja nopeus. Nenässä tehtiin namiruutua, joka sujui tosi hyvin molemmilta. Nemo meni kerran pois ruudusta, mutta palasi siihen sitten heti. Nopeudessa tehtiin kokonaista aksarataa. Ensin Nemolla meni niin lujaa, että se juoksi suoraan mun käden läpi ja kaatoi koko esteen, mutta rauhottui sitten ja meni hienosti. Tein myös eteenlähetyksiä ja nekin teki hyvin. Jerppa kans tajusi hyvin putki-este idean. Hienosti Jerikin nyt kehittynyt.




Väsy aksakoira

Ruuan jälkeen jatkui taas koulutukset, kaksi koulutusta, jh ja temput. JH:ssa otettiin yksittäisliikkeitä ja "tuomari" kopeloi ja katseli koiraa. Nemon kanssa nyt reenataan, että seisoisi ryhdikkäästi ilman namikättä. Tempuissa tehtiin kartioiden kiertoa, rallytokoa ja pullojen kaatoa. Nemo teki kierrot niiin hienosti, että huh olen ylpeä. Pullon kaadon se osasikin jo ja rallytokossa jo hieman väsähti. Illemmalla oli leirimätsäri, josta pojat sai molemmat valkoiset nauhat (ymmärtääkseni vähän sama kuin punainen...?) ja sitten valkoisten nauhakehistä ei sijoitusta, mutta Nemosta olin hirmuisen ylpeä. Seisoi toosi nätisti. Sitten vika ilta ja syötiin poppareita ja pian uupuneina nukkumaan.

Nemo 2v 2kk! Bikinimies, jonka turkki on palanut auringossa!

Bikinipoika...


Torstaina oli edessä enään siivoilua ja leiriolympialaisten viimeisiä juttuja. Meillä oli semmoinen skaba, ko hakuruutu. Ruutuun meni kaksi mökkiläistä silmät sidottuina ja muut ohjeisti. Minä menin ja taidettiin olla jaetulla ykkössijalla siinä lajissa. Lopulta tultiin olympialaisissa toisiksi. Hienoa meidän tiimi. Sitten vielä hyvästit ja matka kohti kotia VipStoren kautta. Oli niiin kiva leiri taas, ensi vuonna ruskean kanssa uudestaan. Kiitoskiitos parhaat ohjaajat, Anna ja Emma & kaikki muutkin ohjaajat. Kiitos kans kaikille leirikamuille ja parhaalle Nipalle, toivottavasti nähään mahdollisimman montaa ensi vuonnakin! ps. Olen rippileirillä, joten siksi postauksia ei pakolla ilmesty blogiin.


Emman ja Annan parhaat Ry, e ja f-mökit! Ja sen verran vielä, että Emmalla on Piuha-niminen pelki, joten kuvassa piuha ja Annalla Kitka-niminen bc, joten kuvassa kitka-kuvake. ;)