21.9.2017

Minä sinua vaan ♥





Kiitos, että olit totta hetken. 
Sitä ei tajua toisen merkitystä ennen kuin menettää sen. Ripa jouduttiin lopettamaan keskiviikkona. Ripa oli erityinen ystävä. Karski ulkokuori, jonka sisältä paljastui maailman suloisin ja kiltein pieni suokkipoika. Tunneilla laukattiin tukka hulmuten ja Ripa niiin rakasti esteitä. Niissä se oli aina oikein liekeissä, ehdottomasti Ripan lempipuuhaa.

2015

2014 ensimmäisiä laukkoja luottokamun kanssa



Ripassa oli sitä jotain eikä kukaan tai mikään voi korvata sitä. Niin erityinen kaveri, ettei sanat riitä eikä sanoja edes löydy. Jos pitäisi kuvailla luotettavinta ystävää niin se olisi Ripa. Surullisinta tässä on ehkä se, että vielä toissapäivänä muistelin meidän ihanaa tuntia ja pohdin, että milloin saan mennä vielä uudestaan Ripalla. Onneksi sain kuitenkin tuon tilaisuuden viime keskiviikkona, sain antaa viimeiset halit ja omenat ihanimmalle suokkipojalle. Hyvää matkaa Ripa ja sano heipat sinne vihreimmille laitumille Paironille, Retulle ja monille muille... ♥ 

Käy enkeli vieressäs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.

r. Riske 1999-2017

2015



20.9.2017

There are angels and demons at war inside my chest



Mun postaukset viime aikoina on olleet hyvin heppapainotteisia, mutta viime postaukseen sain onneksi pitkästä aikaa kuvia Nemosta. Tallilta on taas paljon kuvia ja videoita, siispä tässä postauksessa käydään läpi parit tunnit viime viikoilta sekä myös kisat, jotka oli kaksi viikkoa sitten tiistaina. Tein tämän nyt ns. tuntipäiväkirja-muodossa, jotta se olisi ollut mahdollisimman selkeä. Katsotaan jos kohta saisin taas enemmän koirajuttuja tänne, ensi lauantaina ollaan mahdollisesti menossa mätsäriin Nemon tai Ginan kanssa, joten jos sieltä saisi postailtua jotain. Tämän maanantain ratsastuksesta en kirjoitellut nyt tähän, koska kuvia ei ollut yhtään, mutta menin tosiaan Petellä. Tosi onnistunut tunti energisen ja innostuneen junnun kanssa!

4.9 maanantai Neco



Kaksi viikkoa sitten sunnuntaina tuli kisalistat tiistain koulukisoihin ja mulle oli merkattu Neco, kuten olin toivonutkin. Meillä on yleensä niin, että kisoja edeltävällä tunnilla saa mennä samalla hepalla, kuin kisoissa. Necon kanssa on tosi mukava tehdä ja mennä, koska vaikka se onkin tosi jäykkis niin se tekee melkein aina työtä käskettyä. Maanantaina Necon kanssa siis reenailtiin tiistain kisoihin. Alkuverkka meni aika hyvin, sain tehtyä pari pysähdystä ja yhden peruutuksen onnistuneesti tiistain kisat mielessä.




Itse tehtävä ei oikein sujunut, en saanut Necoa taipumaan haluamallani tavalla ja pysähdyksissä se alkoi ennustamaan peruutusta, jolloin se ei myöskään seissyt paikallaan. Itse turhaannun tosi nopeasti ja pitikin seisahtua keskelle kenttää ja hengitellä hetki ennen jatkamista. Lopputunti menikin oikein hyvin kunhan olin tasannut oman sykkeen normaalille tasolle. Tunnin jälkeen fiilis oli aika ennakkoluuloinen tiistain kisoja ajatellessa, mutta onneksi on kavereita, jotka tsemppaa.

5.9 tiistai Neco (kisat)



Kisoihin saavuttiin jo ajoissa, koska tällä kertaa Maijan kanssa letitettiin Neco itse ensimmäistä kertaa. Joanna tuli myös mukaan katsomaan vähän minkälainen fiilis kisoissa on. Tehtiin tosiaan kisoista ja maanantain tunnista videopostaus joka löytyy jos selaa pari postausta taaksepäin tai sitten mun youtube-kanavalta. (panjoteam) Tallille saavuttuamme mentiin letittämään Necoa, Maija teki sille tosi hienot sykeröt ja minä tein hollantilaisen letin häntään. Käytiin tsekkaamassa parit radat ja sitten takaisin Necon luokse.

Tuomari myös huomattu hienosti siitä, että pitää muistaa käyttää koko pohjetta eikä vain kannusta. Tästä kuvasta huomaa hyvin tämän ongelman, pitää kyllä muistaa jatkossa!


Verkkaan lähdettiin puoli kuuden maissa ja pian aloitinkin jo verkkailemaan. Paljon siirtymisiä, herra olikin hieman hidas pohkeelle verrattuna maanantaihin ja kaiken lisäksi ihan sairaan jäykkä ja koitti vain puskea lapaa ulos. Päästiin radalle, otin vielä parit siirtymiset ja sitten itse rata. Se meni ihan hyvin, itseä jännitti aika paljon enkä oikein osannut tehdä täyskaartoja oikein, joten ne jäivät liian pieniksi, kuten myös keskiympyrät. Laukka meni aika jees, yksi nopea ravirikko sattui matkaan, koska en pitänyt pohjetta kiinni. Keskikäynnissä tuli myös tahtirikko, koska Necs otti melkein raviin, mutta ei kuitenkaan ihan.



Radan jälkeen fiilis oli kuitenkin tosi positiivinen, olin tosi tyytyväinen heppaan ja koko rataan. Jälkeenpäin ajatellessa tulikin huomattua miten paljon enemmän ceessä pitää ratsastaa verrattuna perusmerkkiin. Mentiin tosiaan luokkana Helppo C:2. Paperin saatua pettymys oli pieni, 54,5% ja aikas alhaisia numeroita. Alkuun ajattelin, että tuomari oli tosi tiukka, mutta oli se rokottanut ihan oikeista asioista. Neco olisi saanut taipua paljon paremmin kulmissa ja ympyröillä ja olisin itse voinut vaatia siltä paljon enemmän. Tästä kuitenkin opittiin ja ensi kisoihin viisaampana. :)



6.9 keskiviikko Ripa

Keskiviikolle otin hetken mielijohteesta irtotunnin. Ajatuksena oli rento "höntsäilytunti" kisojen jälkeen ja sen sainkin. Sain (ihan liian) pitkästä aikaa mennä ihanalla Ripalla ja tietenkin ilman satulaa. Ripa tykkää tosi paljon, kun sillä mennään rennommin ilman satulaa. Herra oli myös karsinassa tosi positiivisin mielin vastassa, omenarohkaisulla toinen olikin koko ajan ihan korvat hörössä.




Tunti meni tosi hyvin, höntsäilin Ripan kanssa hymy naamalla ja meillä oli molemmilla oikein hauskaa. Tuo ryhmä jossa kävin oli hieman huonompitasoisempi kuin mun oma ryhmä, mutta ihan hyvin meni kuitenkin. Tehtiin väistöjä, missä Ripa oli tosi vahva suusta ja olisi vaan halunnut jyrätä ne läpi. Saatiin kuitenkin loppuun pari ihan jees pätkää. Loppuun vielä laukkalisäyksiä ja laukkavoltteja. Meidän ope halusi, että otin Ripan lyhyempään laukkaan voltilla, mikä Ripan kanssa yleensä meinaa ruman näköistä nelitahtista laukkaa... Hyvin kuitenkin meni ja suokkikaveri sai paljon rapsutuksia tunnin jälkeen.


Kuvissa muuten mun uudet ridapökät! B Vertigon Xandra BVX-merkkiset.




11.9 maanantai Wybo

Maanantaina sain pitkästä aikaa mennä mun lempparilla, eli Wybolla. Wybo on niin sanoinkuvaamattoman ihana hevonen. Tunnillakin herra tarjosi ihan kaikkea muuta kuin mitä tehtiin. Hää näytti, että kyllä heppa osaa vaikka mitä. Alkuverkka meni vähän niin ja näin, W jäi hieman pohkeen taakse enkä saanut sitä napakaksi. Siispä ensi kerralla kokeilen jos kannukset auttaisivat asiaan. Kannuksilla saa kivasti nappakkuutta hevosiin, vaikka vauhtia olisikin riittävästi. Wybosta ei ole tunnilta kuvia, alla pari karsinan ikkunalta otettua.



Tehtiin tunnilla avotaivutuksia, joissa Wybo olisi mielummin tunkenut perseen uran ulkopuolelle. Parin kerran jälkeen sain sen oikein kivasti suoristumaan kuitenkin. Wybo tekee samanlaista poikitusta laukassa innostuessaan, joten tehtiin vielä loppuun Wybon kanssa laukkaa avotaivutuksen tapaisesti, jolloin sekin alkoi sujumaan. Loppuravit ravasin suht. pitkällä ohjalla ja Wybo vaikutti oikein tyytyväiseltä pärskien ja venyttäen kaulaansa. Oikein onnistunut tunti siis Wybon kanssa. 


Tässä alla vielä video Ripan ja Arissan ratsastuksista... :)


9.9.2017

Kisoihin valmistautuminen & kisavideopostaus

Tekaistiimpas tämmöinen Maijan kanssa, kertokaa toki mitä piditte. :)

29.8.2017

I can't stand up as the ground shakes underneath

Se on taas tämä aika vuodesta!


Kirjoittaminen on vähän kiireiden mukana jäänyt, joten päätin nyt pitkästä aikaa tehdä pientä kuulumispostausta. Kuvia ei niinkään paljon löydy muualta kuin tallilta, mutta koitin poimia myös puhelimesta parit kuvat tähän postaukseen. Ratsastuksista löytyy nyt tosiaan yhdeltä tunnilta kuvat ja sitten eilisen tunnin jälkeen otettiin parit kuvat. Kerron näistä ratsastuksista nyt myös samalla tässä postauksessa. Nempasta ei ole nyt tullut otettua kuvia, kun säät on olleet aika koleat ja Verkkokaupan myyjä myi meille liian hitaan muistikortin, jolla kestää valovuosi tallentaa kuvia...




19-20.8 viikonloppu meni nopeasti, kun oltiin mun kaverin Maijan kanssa kuvailemassa estekisoja. Lauantaina oltiin Ainon ratsastuskeskuksessa, jossa meni Peikkiläisiä ja sieltä kurvattiin Tuomarinkylään kuvaamaan hieman isompia kisoja. Sunnuntaina kurvailtiin tyylikkäästi skootterilla 1,5h samaiseen Ainoon ja siellä taas kuvailtiin kisoja. Kuvat olivat oikein onnistuneita ja sääkin suosi mitä nyt pari sadekuuroa tuli. Meiltä loppui kyllä tyylikkäästi bensa keskellä kotimatkaa ja jouduttiin työntämään skobaa hetki bensa-asemalle.


Verkkalaukkoja! 


21.8 maanantaina eli viikko sitten Nina oli mun kanssa Peikillä ja mulle oli pitkästä aikaa jaettu ihana pikkutamma Chyla. Menin tapani mukaan Chylalla ilman satulaa, koska tamma nauttii niin kovasti siitä. Mentiin aika rennosti humpsuteltiin koko tunti, niin että molemmilla oli kivaa. Tunnin aiheena oli etuosakäännökset ja vastalaukat. Etuosakäännöksissä meinasin jo heittää hanskat tiskiin, kun ei onnistunut sitten millään, mutta onneksi saatiin loppuun pari hyvin onnistunutta käännöstä ja siitäkin jäi hyvä mieli. Vastalaukat meni sitten aivan älyttömän hyvin, tamma oli hienosti kuulolla ja oikein kunnolla innostui kun nostettiin laukat. Nyt kun katson noita kuvia niin oon kyllä kunnon pötkylän näköinen, plääh.





Nyt kun ilmat on olleet viileämpiä on Nemon kanssa paljon paremmin pystynyt heittämään pidempiä lenkkejä, poitsu on kyllä nauttinut suuresti. Ollaan käyty paljon uimassa ja nyt joku päivä pitäisi ehdottomasti muistaa ottaa kamera mukaan. Ärsyttävä vain tuo liianhidas muistikortti. Viime viikolla löysin myös parit kuvat 10.8 olleesta mätsäristä, joka oli meidän eka mätsäri 3kk tauon jälkeen. Nemo oli aivan mahtava ja oltiinkin PUN2, tuomarina oli ulkomuototuomari Sanna Vakkilainen, joka kehui kovasti meidän iloista esiintymistä ja sitä se olikin. Nemo oli aivan liekeissä!


Viime sunnuntaina jatkettiin Ginan kanssa treenaamista ja suunnattiin kohti Helsinkiä ja Sahaajankadulla pidettävää mätsäriä. En muista kirjoitinko blogiin meidän ekasta mätsäristä, jossa pikkuinen oli aivan super ja siellä sai punaisen nauhan. Nyt Ginalla oli tuossa vähän aikaa sitten ollut trimmaus ja miten hieno pieni prinsessa olikaan. Siispä oltiin mätsäripaikalla puolisen tuntia ennen kehien alkua. Numero oli 5 ja pikkupentuja oli yhteensä about 15. Odoteltiin siinä meidän vuoroa, oli onneksi ottanut meille viltin mukaan kotoa, koska koko nurmikenttä oli täynnä hanhenkakkaa.

Ginan kanssa lauantaina matkalla moikkaamaan serkkujen uutta pentua

Gina olisi mielellään vain nuollut mun naamaa kokajan, mutta vedettiin vielä pienet treenit ennen kehää, joissa pikkuinen oli erityisen hieno. Kehässä seisominen sujui oikein mahtavasti. Olen vielä nyt namittanut Ginaa ja se alkaa seisomaan kivan ryhdikkäästi. Nyt pitäisi vaan alkaa häivyttämään namikättä pois. Ravaaminenkin meni suhteellisen hyvin verrattuna siihen, että hanhenkakkaa oli tosiaan kaikkialla. Saatiin sininen nauha ja tuomari tokaisi, että oltiin "tosi vahva sininen".

Riiviö!

Nauhakehässä oli sitten se seitsemän koirakkoa. Seistiin siinä yhdessä ja juostiin ja tuomari tiputti pari pois. Iloksi huomasin, että oltiin neljän parhaan joukossa ja pian koiria sitten siirtyi palkintopallille. Lopulta juostiin kahdestaan toisen koiran kanssa ja tuomari ojensi meille punaisen ruusukkeen eli ykkössija. Niiin hurjan ylpeä olin pikkuisesta, tosi hieno suoritus ihan muutamien treenien voimin! Ginasta kuoriutuu vielä oiva kehäkettu. Bis-kehää saatiinkin odottaa ja siellä pieni olikin jo väsynyt sekä meitä vastassa oli kymmenen hienoa koiraa. Siellä ei enää sijoituttu ja suunnattiinkin kotiin. Oikein mahtava päivä ja palkinnotkin oli kyllä kehuttavia. Kylpylälahjakortti, kaikenlaisia tavaroita ja valokuvauslahjakortti!



Eilen oli taas ratsastustunti, jota ennen käytiin Nemon kanssa oikein pitkällä lenkillä luontopolulla. Sää oli aivan täydellinen ja oli hyvin hiljaista, kun kahdentoista maissa kierreltiin. Yhdessä kohtaa Nemo tunki päänsä johonkin puskaan ja sen jälkeen meillä onkin ravisteltu oikein olan takaa. Illalla putsattiin korvat ja tänään aamulla vasen korva on selvästi turvonnut ja erittäin arka. Riitta soitti meille parit lääkkeet apteekkiin ja toivotaan nyt, että pientä helpottaisi nämä. Kipulääkkeen se sai ensihätään ja huomenna tulee vielä toista lääkettä.



Eiliselle tunnille mulle oli jaettu uusi tuttavuus, Peikin yksi uusi hevonen nimeltä Arissa. Arissa on iso vaalea ruunikkotamma, mutta hyvin lempeä ja symppis. Karsinassa toinen tyytyväisenä nukkui, kun laitettiin Maijan kanssa sitä kuntoon. Tunnilla alkuun Arissa oli vähän pohkeen takana, mutta laukoissa tahti alkoi jo paranemaan. Tamma oli ihan älyttömän kiva ratsastaa kyllä. Tehtävänä oli pysähdykset ravissa ja vähän viime viikon tehtävää jatkaen vastalaukat niin, että tullaan täyskaarto laukassa ja jatketaan uralla laukkaa vastalaukassa.




Pysähdykset ei oikein sujuneet, A jäi hieman liirailemaan eikä oikein ollut pohkeen edessä. Arissa kuitenkin tuntui koko tunnin siltä, että jos itse osaisi ratsastaa niin tästä tammasta saisi paljon irti. Mielelläni menisin vaikka heti uudestaan, ihan super hää oli. Vastalaukoista toinen hieman jo innostui, mutta niistäkin vain hyvällä tavalla. Tosi onnistunut ja hyvä tunti, Arissa saikin palkaksi erittäin paljon rapsutuksia ja taputuksia! Ensi viikolla onkin koulukisat, joissa menen ensimmäistä kertaa heC luokan, kivaa päästä taas kisailemaan koulun parissa. Sieltä tulen varmaan kirjoittelemaan jos vain materiaalia löytyy. Mukavaa syksyn alkua kaikille blogin lukijoille. :)