Maybe someday you'll understand why?

Tän päivän mätsärit oli kyllä jännät... Järjestelyt oli aika huonot, mutta muuten selvittiin kunnialla.

Tultiin paikalle suunnilleen varttia yli yksitoista. Kehät alkoi siis yhdeltätoista. Haettiin autosta (jonka äiti ja isä toi paikalle) Nemon kanssa häkki, jonka jälkeen mentiin muuten megapitkään ilmoittautumisjonoon! No, kehät alkoivat sitten vasta varttia vaille, vaikka niiden olisi kuulunut alkaa jo puolelta.

Numerot alkoi sadasta ja me oltiinkin numero 106. Itseasiassa isoja pentuja oli vain 10, ja pikkupentuja vain kolme. Meidän parina oli tosi hienon ja vanhan (!) näköinen collie. Saatiin sitten sininen. Nemo oli kehässä vähän kireä. No, kun kaikki isot pennut oli mennyt niin oli "nauhakehät." Toisin sanoen, tuomari kutsui sinisen saaneet, eikä sijoittanut ketään. Sen jälkeen se kutsui punaisen saaneet, eikä sijoittanut ketään.

Siinä pähkäiltiin yhden (tai itseasiassa kahden) flatin omistajan kanssa, että mitäs nyt tapahtuu. No, menikin sitten niin, että isot pennut sijoitettiin vasta aikuisten jälkeen. Jännä järjestys sinänsä... Kuuntelin, kun koiria vain kutsuttiin, "*koiran nimi* on neljäs, *koiran nimi* on kolmas.." Seuraavaksi kuuluikin meidän nimi. Nemo oli siis sinisten toinen. Eli SIN2. Olen ihan äärettömän tyytyväinen. Niistä kaikista viidestä tuo penneli oli toinen! Kiitos kuitenkin tuomarit tästä.



Siitä sitten lähdettiinkin jo kotiin. Olisi toki voinut katsoa BIS-kehän, kun se heti siitä alkoi. Laiska kuitenkin olen, enkä jaksanut. :D

Nyt ollaankin vain oltu kotona. Äsken treenattiin putkea, maapuomeja ja keppejä ja pentu on ihan poikki. Pakko sanoa, että Nemo menee kepit tosi hienosti pujotellen... :)