29.3.2017

Inside my head I've been at war

Kuvat ennen-jälkeen muokkauksen ja pari vinkkiä Lightroomin käyttöön. Vihdoin ja viimein sain otettua itseäni niskasta kiinni ja toteutettua tämän postauksen teille. Muokkaan kuvat aika simppelisti ja samalla kaavalla, mutta Lightroom tuo silti paljon lisää kuviin. Itseäni kiinnostaa aina hirveästi lukea ja katsoa tämmöisiä postauksia, joten ajattelin, että ehkä on joku muukin joka pitää näistä. Kertokaa toki jos haluaisitte lisää näitä jatkossa tai jotain muita kuvaukseen/kuvien muokkaukseen liittyvää, tai oikeastaan ihan mitä vain! Asetukset ovat kuvakaappauksissa yläoikealla histogrammin alla jos jotakuta kiinnostaa niitä nähdä.

Ensimmäisenä on viime viikolla otettu hyvin simppeli ja peruskuva Jeristä. Muokkaus on hyvin mun tapainen, näitä saattaa nähdä aika usein blogissa. Alkuperäisessä kuvassa on valostus jäänyt hieman hämäräksi, jonka saa onneksi helposti säädettyä Lightroomissa. 
  1. Tässä olen ensin lisännyt hieman valoa ja kontrastia, jonka jälkeen säädin sinisyyden pois tuosta ylimmästä mutterista. 
  2. Useimmissa kuvissa säädän highlights-kohdan ihan miinukselle ja avaan varjoja ja mustia kohtia. Lisään myös usein tämmöisiin kuviin clarityä, joka on osoittautunut ihan yhdeksi parhaista Lightroomin asetuksista. Tässä olen myös muokannut silmiä erikseen clarity-toimintoa käyttäen. (miten se tehdään löytyypi selitys pari kuvaa alaspäin)
  3. Viimeisenä lisäsin värejä ja rajasin kuvan. 



Tässä taas ihan normaali maneesikuva. Peikin maneesi on sinänsä ärsyttävä kuvata, koska ylhäältä tulisi sopivasti valoa, mutta niin tulee muuten ulkoakin. Tässä tapauksessa taustan ikkunat on ylivaloittuneet, useimmissa kuvissa taas sivulta tulee liikaa valoa ikkunoista. Muuten peikin maneesissa on tosi kiva kuvata. 50D sietää ihan kivasti kohinaa, joten voin huoletta nostaa ison tuonne 2500 paikkeille. Suljinajan pidän alhaisena, joten kuvista tulee oikein siedettäviä, vaikka kaipaisin niihin vielä jotain lisää, minkä luultavasti saisi paremman rungon kera.

  1. Ensin rajailin kuvan, jonka jälkeen lisäsin valoa ja kontrastia. Nämä on ne perus jutut mitä teen aina. Maneesikuvia en nyt muutenkaan muokkaile kovin paljoa. 
  2. Melkeimpä aina vedän highlightseja tai valkoisia kohtia miinukselle ja välillä (jos kuva ei näytä kohisevan) lisään myös clarityä. Värejä en lisää, koska tykkään maneesin neutraaleista väreistä.


Hieman yksinkertainen metsäkuva Nanosta ja Jeristä, joka saattaisi alkuperäisenäkin kelvata oikein hyvin. Tähän halusin kuitenkin lisätä "sitä jotain". Kuvassa näettekin mun rajanneen tuon yhden mutterin tuolta. Sitä klikkaamalla saa maalattua kuvasta jonkun kohdan ja muokkaamalla pelkästään sitä kohtaa. Aivan tajuttoman kätevä esim. silmien muokkaamiseen tai ylivalottuneiden kohtien korjaamiseen. Mulla ei nyt valitettavasti ollut mitään kivaa esimerkkiä miten käytän tuota, mutta suosittelen!

  1. Tätä en olekaan tainnut rajata, se on oikein hyvä noin, vaikka usein tykkään enemmän leveämmistä ja kapeammista kuvista. 
  2. Kontrastia lisäsin vähän, joka tuo tosi kivaa lisää potrettikuviin. Keskipalkissa onkin paljon erilaisia säätöjä, joiden avulla sai mm. taustan kivan väriseksi ja koirien ihan tummia kohtia hieman avattua.
  3. Viimeisenä on (taas) lisätty clarityä sekä hieman vibrancea, joka lisää vähän pehmeämmin värejä, kuin saturaatio. Taisin tässä myös vähän lisää keltaisuutta tuosta samasta ylimmäisestä mutterista, jota käytettiin ensimmäisessä kuvassa. 



Noniin, nyt on kyseessä kuva, jonka tapaisia tykkään itse muokata ja ottaa eniten. Eli näitä vastavaloon otettuja kuvia. Näistä saa muokkaamalla ihan erilaisia ja kuvat oikein "herää eloon" pienellä lisäyksellä. Tuolloin taisi olla aika hämärää jo, koska yleensä saan otettua nämä vastavalokuvat tyyliin 100-400 isolla.

  1. Ensin rajaillaan jos rajaillaan, melkeimpä aina rajaan jotenkin, mutta tämä sai olla naturaali. Valoitus saa mennä miinukselle ja kontrastia lisätäänkin oikein olan takaa. Tässä kohtaa lisään yleensä myös tosi varovasti keltaisuutta.
  2. Sitten taas näitä perus muokkauksia, valot alas ja varjoja vähän auki, kun kuva pimenee. Nämä on aika basic-kamaa näille vastavalokuville. 
  3. Viimeisenä samaista clarityä, joka tuo kivaa tarkkuutta vastavalokuviin. Värejen lisäämisessä pitää olla aina tosi varovainen, ettei kuvasta tule ihan oranssia taikka keltaisuutta. Usein mielummin lisään vibrancea ja vähennän sitten vaikka keltaisuutta ylimmästä mutterista.


Taidatte tajuta kaavan. Aika samanlaisia säätöjä on useimmissa kuvissa ja tuossa ylempänä olikin pari erilaista kuvaa, joista saa ehkä jotain lisää myös omiin muokkauksiin. Alla vielä pari kuvaa, aika saman tyyppisiä nämäkin, viimeisessä näkyy tosi hyvin se miten olen lisännyt clarityä Jerin silmiin. Muistakaa tosiaan, että jos on jotain kysyttävää niin autan mielelläni sen minkä osaan. 





27.3.2017

You break me down, you build me up, believer

Olen muokkaillut viime aikoina pitkästä aikaa vähän erilaisia videoita. Tuossa eilen heitin kaikki edes vähän siedettävät ratsastusvideot ja -kuvat movie makeriin ja sieltä poimin sitten materiaalit alla olevaan videoon. Siitä tulikin mun mielestä oikein kiva, vaikka joissain pätkissä mun ratsastus näyttää ihan hirveeltä ja parit kuvat on kaksi kertaa videolla. Biisiksi valikoitui mun lempibiisi, Imagine Dragonsin uusi "Believer".



Tämä toinen video onkin jo vähän vanhempi, Nempasta tehty video. Siihen panostinkin aika paljon enemmän, harmi ettei Nemosta ole kovin paljon hyvälaatuisia videoita, joita olisin voinut heittää tähän, vaikka kuvia löytyykin oikeen olan takaa. Tässä kuitenkin tämmöinen lyhkänen video Nemosta, biisinä mun toinen lempibiisi Alessia Caran "Scars to your beautiful".

18.3.2017

Linkattujen blogien parhaimmistoa

Tässä pienen tuskailun jälkeen päätin, että valitettavasti tällä kertaa kaikki blogit eivät saakkaan esittelyjä. Ne vain venyivät ja venyivät ja olisin joutunut tekemään varmaan kolme erillistä postausta vielä, johon olisi mennyt ihan tajuttomasti aikaa. Siispä avasin kaikki jäljellä olevat blogit omiin välilehtiinsä ja valitsin sieltä muutamat, jotka saavat esittelyt. Nämä olivat blogeja, jotka mielyttivät silmää joko ulkonäöltään, sisällöltään tai kuviltaan. Ensi kerralla muistan olla viisaampi enkä lupaa, että arvostelen kaikki blogit. Tyhmänä en ihan tajunnut sitä urakan määrää, mikä niitä arvostellessa tulee.



Toiveesta todeksi-blogi kertoo kahden aussien, 3v Ilon ja 4kk Hupin elämästä. Ruudun takana on 25v Jenny ja Hupi on myös Ilon pentu 2016 lopulla syntyneestä pentueesta. Jennyn sanoin: "Pitkästä pennun odotuksesta pentuarkeen ja sieltä kohti aikuisuutta. Arkea, retkiä, reissuja, harrastusmaailmaan tutustumista, treeniä, kisaamista, onnistumisia, epäonnistumisia, treeni-intoa, treeniähkyä, suurta rakkautta ja iloista yhteiseloa. Ilon pennut, joista yksi tuli meille ja alkoi kahden aussien arki."

+Hyvin luettavaa tekstiä, jota oikeasti jaksaa lukea enemmänkin.
+Postaukset tosi mielenkiintoisia, varsinkin pentuihin/Hupiin liittyvät
+Hyvät ja kattavat esittelysivut, myös Ilon pennuilla
+- Ulkosussa kivat värit, joskin olisi kiva jos Hupikin olisi bannerissa!
+Kalenteri kätevä ja ajankohtainen (!)
+Tunnisteet hyvin laajat, muttei kuitenkaan turhia tunnisteita, mikä on iso plussa
+Hyvä postaustahti
+Hyvälaatuisia kuvia sekä pari videota bongasin myös

Miinuksia en edes löytänyt muuta kuin tuo, jonka mainitsin bannerista. Tajuttoman hyvä blogi ja suosittelen kaikkea lisäämään tämän!


"Koiramaista elämää ja touhuilua. Pääosassa porokoira Riku ja taustalla joukko muita muuttujia. Aktiivista tokon harrastamista, uusien temppujen opettelua ja monien muiden koiraharrastusten testailua. Kirjoituksista vastaa Liisa, tällä hetkellä toista vuotta eläintenhoitajaksi opiskeleva kennellinjalainen." on blogin kirjoittaja Liisa kirjoittanut sivupalkkiin. 

+Pentuja! Aivan huippua seurata aina blogia, jossa on jotenkin pentuja mukana.
+Aivan mahtava ulkoasu, rauhallinen ja värimaailma on upea
+Hyvälaatuiset kuvat, jotka on sommiteltu kivasti postauksiin
+Hyvin selkeä sivupalkki, joka on myös hyvässä järjestyksessä
+Muutenkin hyvin selkeä ja rauhallinen blogi
-Hieman hidas postaustahti (mikä minä olen arvostelemaan, köh...)
-Koirien esittelysivut ei näy (nykyisellä tililläsi ei ole oikeutta tarkastella tätä sivua?)

Oikein hyvä blogi yleisesti jos vähän hidas postaustahti ei häiritse. (olen itse oikeesti niin hyvä arvostelemaan, kun vilkaisee mun blogin postaustahtia eli ehkä pitäisi olla hiljaa...) Kuvat kuitenkin erittäin kivoja ja muutenkin hyvin selkeä ja siisti blogi. 


Sivupalkissa lukee näin: "Neljän kääpiöpinserin touhuiluja ja harrasteluja runsain kuvin varustetuissa postauksissa. Blogin päätähtinä pyörii Bella (-12) ja Bitti (-16). Bella toimii superluotettavana karvakaverina ja agilitykaverina ja pikkuisesta Bitistä on haaveissa muovata harrastuskaveri agilityn kisakentille sekä näyttelyihin! Kicky ja Tuutikki ovat menossa mukana lenkkikaverien muodossa. Kickyn kanssa tehdään myös kotitokoa ja doboa kotikoirana olon ohessa." Kääkkäkompania blogi on jo kolme vuotta vanha, mutta postaukset ovat hyvin kiinnostavia edelleen. Kuvat ovat harkiten otettuja ja blogin värimaailma on aivan ihana.

+Ihana pastellimainen värimaailma
+Vauhdikas, mutta yksinkertainen banneri
+Uniikki nimi!
+Kivoja yksityiskohtia paikoiteillen (esim. teksti bannerissa, postausten otsikoiden varjostukset jne.)
+Erittäin hyviä kuvia, joita ei ole ollenkaan liikaa, vaan postauksiin on valittu parhaimmat
+Kivan paljon tunnisteita, jotka eivät kuitenkaan ole turhia (+hyvä, kun kaikki ovat saman kokoisia)
+Hyvä kuva-teksti-suhde postauksissa ja mielenkiintoisia postauksia
+Erittäin hyvät, kompaktit esittelysivut!

Taaskaan ei sattunut silmiin miinuksia, oikein hyvä blogi, jossa erinomaisia kuvia ja mahtavia postauksia!



"Eksyit koirablogiin mikä käsittelee saksan pienpystykorva Ruusun elämää, joka on kotoisin Pienenpolun kennelistä. Nykyisin tämä musta neiti asustaa Jyväskylässä perheineen.
Sillointällöin blogiin vilahtaa perheen kaksi muuta koiraa joista toinen on Ruusun upea tytär Elli. Poppoomme ainoa uros on taka-alalla, mutta vierailee blogimaailmassa aina kun mahdollista.
Kirjoittajana toimii 1996 syntynyt tyttö joka tottelee nimeä Jessie." Tassujen taikaa-blogi antaa aivan mahtavan ensivaikutelman, kun sen avaa ensimmäisen kerran. Ulkoasu on ihana tyyliltään ja samaa violettia väriä näkyy monessa osassa blogia.

+Paras ulkoasu mitä olen hetkeen nähnyt
+Värit toistuvat upeasti blogissa
+Sivupalkki täynnä, mutta kuitenkin selkeä
+Hyviä kuvia, jotka on sommiteltu kivasti
+Hyvä postaustahti
+Selkeät esittelysivut, joissa tiedot kätevästi taulukoissa
-Tunnisteet hieman vaikea huomata blogin alaosasta
-"ylös"-nappi hieman liian suuri/häiritsee esim. postauksen lukemista, kun kuvake ponnahtaa esiin




Lohdunkantajat-blogi kertoo kahden koiran elämästä, 4v Nori ja kohta 2v Nuutti. Olen ennenkin lukenut Jonnan blogia, mutta nyt alkaessani tutkimaan tätä tajusin, että kenen blogi tämä onkaan. Jonna on joutunut kokemaan monta liian nuorten koirien menettämistä ja blogia on mielenkiintoista lukea, kun katsoo miten tämmöisestä voikaan päästä yli. Vaikka postaustahti onkin viime aikoina ollut hyvin hidasta, on vanhempiakin postauksia kiinnostavaa lukea.

+Aivan tajuttoman hieno ulkoasu, joka myös hyvin selkeä
+Upeita kuvia, mikä on minulle yksi pääasioista blogeja lukiessa
+Hyvää, luettavaa tekstiä!
+Koirilla hyvät esittelysivut
+Niin ihanan selkeä sivupalkki
-Harmi, että postauksia tulee niin harvoin ja viime postauksestakin on aikaa, harmi ettei ole tullut hetkeen, koska tämä blogi on oikeasti erittäin hyvä!

Ei mitään muuta huonoa, kuin ainoa harmittava asia on, ettei postauksia tule. Aivan mahtava blogi ja suosittelen ihan jokaiselle!

15.3.2017

As we fill up our lungs with the cold air of the night

c. Nina
Tunsin pitkästä aikaa kipinän blogin kirjoittamiseen ja sivujen muokkaamiseen. Siispä olen päättänyt taas aktivoitua blogin kirjoittamisessa. Alkuviikosta päivittelin kunnolla sivuja, lisäilin parit koirat sivurooleissa-sivulle ja päivitin muiden sivujen kuvia. Eilen sain kivan inspiraation ulkoasun muokkaamiseen ja se saikin sitten pienen käänteen. Vaihdoin sivupalkin puolta, bannerin, taustakuvan ja välilehtien paikkoja. Tuo banneri minulla olikin jo viime kesänä, mutta pidin siitä sen verran, että se sai palata takaisin blogiin kera uuden taustakuvan. Nyt olenkin oikein iloinen uudesta ulkoasusta, joka tuo myös lisää inspiraatiota bloggaamiseen. Ulkona on ollut viime aikoina tosi kivat ilmat, joten kamerakin pääsee tästedes enemmän ulkoilemaan.



Reilu viikko sitten varasin Nemolle vihdoin hierojan. Se on liikkunut hieman kankeasti viime aikoina ja näyttänyt jumiselta. Siispä suuntasimme tiistaina hierojalle mukavassa koleassa kevätsäässä. Vajaa tunti oltiin hierojalla, takapää oli aika jumissa, mutta etuosa ei yhtään. Hyvin saatiin jumeja auki ja vielä pitäisi toinen aika varata jos oma rahatilanne antaisi yhtään myöten. Nemo sai pari rauhallisempaa päivää liikunnan jälkeen ja parit rauhalliset päivät venyivät vähän pidemmiksi, kun suuntasin Tualle viikonlopuksi.




Viime postauksen kuvat ovat siis sieltä Tualta, kuten postauksessa sanoinkin. Kotiin saavuin kymmenen jälkeen sunnuntaina ja siitä pikaisesti reporankana nukkumaan. Oltiin muuten Ninan ja äidin kanssa Espanjassa lomalla 22.2-1.3, oli muuten pikkaisen iloinen ruskea, kun tultiin kotiin. Keskellä yötä yhden maissa toinen herätti sitten koko talon. Tuliaiseksi Nemo sai tietenkin uuden lelun sekä pari levyä koirasuklaata. Voitte kuvitella, että tullessani taas Jyväskylästä kotiin on Nemo ollut koko ajan kyljessä kiinni, etten varmasti jätä toista yksin... Höpö ruskea!

c. Nina

c. Nina
Ollaan myös käyty parissa mätsärissä. Nemon mätsärivuosi on käyttäytymisen kannalta mennyt aivan tajuttoman hyvin. Jäbä on vetänyt aivan parasta raviaan viime mätsäreissä, mutta seisomista pitäisi varmaan taas hieman treenata. Oltiin tuossa 5.3 Vantaalla mätsärissä Nanon, Ninan ja Nemon kanssa. Flätit molemmat sin-, tuomari oli kreikkalainen, joka ei selvästi oikein arvostanut meidän sporttisia noutajia. Molemmat esiintyivät kuitenkin tosi hyvin ja Nemokin jaksoi seistä eikä stepannut, mitä se on tehnyt viime mätsäreissä. Vielä, kun mennään vähän taaemmas niin 17.2 oltiin myös Vantaalla mätsärissä. Nemo esiintyi niin upeasti, ei ole varmaan ikin mennyt noin hyvin. Ravi oli juuri sitä mitä ollaa treenattu ja jäbä pisti parastaan. Sijoituksena hienosti SIN4 yli 20:stä koirasta.

3v 10kk c. Nina





Prode
Vaihdoin vuodenvaihteessa tuntini takaisin maanantaille. Olin jo päättänyt vaihtaa tuntini kuullessani, että meidän vanha opettaja joutuu lähtemään pois, joten vanha tuntini kuulosti sopivalta. Ja on muuten ollut hyvä päätös vaihtaa tuohon takaisin. Olen saanut mennä niin monilla uusilla hevosilla, sekä paljon myös hepoilla, joilla en ole mennyt pitkään aikaan. Muutama viikko sitten menin tajuttoman kivalla 6v Prode-hepalla. Tajuttoman energinen, mutta niin mukava ratsastaa. Maanantaina sain taas koittaa Peikissä vain reilun viikon ollutta 5v Peteä. Tämä nuorukainen nousi ehdottomasti ensimmäiseksi, en edes tiennyt, että noin nuori hevonen voikaan olla noin fiksu käyttäytymiseltään. Aivan mahtava kokemus ja toivon, että saisin mennä Petellä pian uudestaan!

Pete tässä ja alla




Kävin myös yksi sunnuntai korvaamassa hiihtoloman tuntini. Silloin sain mennä pitkästä aikaa Chylalla. Pikkutamma, joka on muodostunut yhdeksi luottoratsuistani loisti jälleen. Löydettiin Chylan kanssa vihdoin yhteinen sävel ja tuntui, että asiat sujuivat vain ajattelun voimalla. Tehtiin laukkavoltteja, jotka sujuivat myös lopussa tosi hyvin. Ravissa varsinkin sain niin magean tunteen Chylan kanssa. Oltiin Maijan kanssa yhteensä yli 6h tuona päivänä tallilla...

Chyla tässä ja alla



Eräs maanantai pari viikkoa sitten menin myös pitkästä aikaa Tygerilla. Tämä herra ei ikinä petä, vaan on aina yhtä ihana ja miellyttävä ratsastaa, yksi lemppareistani myös. Hiihtolomaa edeltävällä tunnilla oltiin kahdestaan ratsastamassa tuntilaiseni kanssa. Menin isolla ruunalla, Valtterilla, joka olikin hieman energinen. Esteet meni tosi hyvin, mutta energiaa löytyi, kuin pienestä kylästä. Menin Valtterilla myös viikko sitten, jolloin vastalaukat "hieman" kuumensivat herraa ja lopussa vedettiinkin semmoisia pukkeja, että hiekan maistelu oli lähellä. En silti onneksi lentänyt, vaikka välillä se lähellä olikin. :D

Tyger


Nyt viime päivinä lumet ovat alkaneet sulamaan ja kevät alkaa vihdoin näyttäytymään. Ennen lumien sulamista käytiin kuitenkin Nemon kanssa aktiviisesti jäällä. Yksi päivä heitettiin parin tunnin lenkki saarten ympäri, kun taas toisena päivänä hiihdettiin viitisen kilometriä. Nemo meni tajuttoman nätisti edellä koko matkan, vetää se ei tosin saanut, koska sen vetovaljaat on nykyään liian pienet eivätkä sovellu hiihtoon. Nemo on myös viime aikoina ollut ihmeen tottelevainen. Ollaan menty lenkit ilman hihnaa ja koirien ohituksetkin onnistuu vapaana ilman mitään kyttäilyjä. Ihmeen hyväkäytöksinen ruskea, on kyllä kerännyt itselleen aivan hurjasti kehuja niin minulta kuin vastaantuleviltakin.

Tallikoira 3/2017


Mulla loppuu koulu keskiviikkoisin yhdeltätoista, joka tuokin kivasti aikaa päivään. Tänään kiepattiin ensin lenkki koulun jälkeen ja kolmen maissa lähdettiin tallille. Siellä vietettiinkin koko iltapäivä, räpsin järkkärillä varmaan reilu kolmesataa kuvaa ja Nemo sai aivan tajuttoman paljon rapsutuksia. On se niin ihanan iloinen tallikoira, koska kaikki on kivaa. (varsinkin ihmiset ja hevosten peeaska) Käytiin moikkaamassa myös Peteä, joka olikin hyvin kiinnostunut pienestä ruskesta toverista, vaikka Nemo ei niinkään hepoista välitä. Kaverini meni Jerellä, joka myöskin suorastaan rakastaa koiria. Naurettiin siis kaverin kanssa Jerelle, joka meni maneesiin käveltäessä melkeen turpa maassa korvat höröllä Nemon perässä.

Maspalomas 2/2017 c. Nina

c. Nina


Muuten meille kuuluu oikein hyvää, ollaan nautittu hieman lämpimämmästä kevätilmasta ja juostu kilpaa rantaviivaa pitkin. Niin ihanaa, kun kevät on vihdoin täällä ja kaikki suunnitelmat keväälle ja kesälle alkavat toteutumaan. 22.4 Nemon synttäreinä on flätterkkari, jossa saan esittää pitkästä aikaa Jeriä. Olen tässä kahden vaiheilla ilmoitanko Nemon mukaan vai en, mutta sitähän ehtii vielä pohtia. Nemoa on myös näkynyt pari kertaa viime aikoina flättiviestissä, joten sieltä Nempan voi myös bongata. Nyt kuitenkin toivotamme kaikille lukijoille oikein mukavaa kevättä! Mitäs teidän kevääseen kuuluu?

Kesätunnelmia 6/2016

12.3.2017

You've had enough, but just don't give up

I got all I need when I got you and I



Viime viikolla saatiin Tuan kanssa idea, että suuntaisin kohti Jyväskylää viikonlopuksi ja pian huomasinkin jo matkaavani onnibussilla kohti Tuaa ja spanuja. Nyt olen taas matkalla kohti kotia ja kyllä piristi kummasti käväistä tuolla ja arkikaan ei tunnu niin pahalta. On kyllä niin mahtavaa, että mulla on noin mahtava luottoystävä tuolla, aivan kuin sisko, mutta vielä enemmän... ♥ Kuvissa ihanimmat spanielit Karkki ja Dani sekä ysikuinen portugeesi Toivo.