You're the smile to my face & the beat to my heart

Lauantaina alkoi Nempan siistimisprojekti sunnuntain näyttelyä varten. Kaksi vuotta sitten ollaan viimeksi käyty näyttelyssä Nempan kanssa, mutta eipä jännittänyt melkein yhtään. Nemo on aina niin tasainen ja kiva kehäkaveri, ettei sen kanssa tarvitse jännittää. Lauantaina oli kuitenkin pieni urakka Nempan trimmaamisessa ja ensimmäistä kertaa myös pyöristin sen rinnan, mikä oli hyvä päätös, kun katsoo lopputulosta. Siispä illalla mun vieressä nukkui hyvin siisti ruskuainen, joka oli saanut aivan uuden ilmeen.

Sunnuntaina suunnattiin ysiltä nokka kohti Mynämäkeä ja Mynämäen ryhmänäyttelyä. Kaikki oli mukana, myös hukassa ollut hammastodistus. Kehät oli hieman myöhässä, mutta tuomari kiri ne tosi hyvin kiinni. Mun tuttu tuli kehälle meidän seuraksi flättityttönsä kanssa. Nemppa oli aivan rakastunut toiseen, mutta nyt sen piti kuitenkin keskittyä eikä vain nuolla toisen korvia... Odoteltiin meidän vuoroa, oli pentu, junnuja ja nuori ja sitten me. Avoimessa oli kolme koiraa, Nempan lisäksi ruskea ja musta. Nemo seisoi ja käyttäytyi jo tosi hyvin, kun kokooonuttiin kaikki alussa. Tuomari tsekkasi hampaat ja kehäsihteeri kuittasi niiden olevan ok, koska meillä oli todistus. (jonka olin siis vienyt ennen kehää kehäsihteerille)

Pian päästiin yksittäisarvosteluun. Tuomari katseli vielä Nempan läpi ja pyysi kehän ympäri ja edestakas. Nemon ravi oli ihan hyvää, ei ehkä parasta Nemoravia, mutta kuitenkin hyvää. Seisominen meni sen sijaan pitkästä aikaa super hyvin eikä toinen stepannut yhtään takajaloilla, tosi pätevä Nemo! Siinä seisottiin ja ajattelin, että saadaan joko h tai eh hampaiden takia ja olisin ollut siitä oikein tyytyväinen, koska lähdin hakemaan vain hyvää arvostelua. Yllätys oli kuitenkin suuri, kun saatiin punainen lappu eli ERI. Siis mitä ihmettä, en olisi ikinä osannut odottaa ja katsoinkin äitiä hyvin yllättyneenä. Se me kuitenkin saatiin, erinomainen! Vedin Nempalle oikein bileet ja se sai monta namia ja paljon kehuja, mun rakas...

Hienoin poika ja meidän uus onnenhihna!

Olin jo eriin aivan sairaan tyytyväinen ja ihan taivaissa enkä odottanut enää yhtään mitään. Mentiin sitten vielä kilpailuluokkaan ja sijoitus oli ekana oli toinen ruskea, me tokana ja kolmantena musta. Siinä sitten seistiin ja saatiin vielä SA?! Tässä kohtaa katoin jo tuomaria silmät pyöreenä ja suuri hymy kasvoilla. Mun ruskea sai ERI SA:n ja pääsee vielä parhaan uroksen valintaan, siis mitä ihmettä... Siinä sitten menin hymy kasvoilla häkeille ja taisi pari onnenkyyneltäkin tulla. Nemo oli niin yllättänyt mut täysin ja millään tuloksilla ei ollut enää väliä. Nempan käyttäytyminenkin oli ihan priimaa, niin upea mies!

Paras uros-kisassa juostiin ja seistiin ja ei päästy jatkoon, mutta sepä ei yhtään haitannut. Olin jo ihan taivaissa molemmista tuloksista mitä saatiin enkä voinut edes uskoa sitä. Meidän voittanut toinen ruskea voitti lopulta kaikki urokset! Biletettiin Nemon kanssa lähinurmella ja otettiin muutamat kuvat, en vieläkään voi uskoa miten upea tuo ruskea olikaan ihan kaikinpuolin. On se niin rakas ja super ystävä. Otettiin vielä seisomakuva Nempasta, vitsi se on kasvanut hurjasti. Niin iso poitsu jo, missähän välissä siitä tuli noin mies. Lopputuloksena oli siis autossa hyvin hilpeä ja onnellinen tyttö ja väsynyt koiruli. Ei riitä sanat kuvaamaan... ♥

Nemo 4v ♥

Oak Barrel's Lightning Cable "Nemo" 

Mynämäki RN 11.6.2017

Tuomari Jadwiga Konkiel, Puola

AVO ERI AVK2 SA!

"Very good dog of great quality. Excellent propotions. Excellent quality of coat. Great pigment of eye & nose. Beautiful neck. Excellent topline. Very well developed chest. Excellent angulation front & rear. Elegant waves. Excellent character."

You’re ripped at every edge but you’re a masterpiece

Matkasin tosiaan viime sunnuntaina heti loman alettua Tualle. Lauantaina olin ollut serkun ylioppilasjuhlissa, kotiin tullessa tulikin hieman kiire kaappeja tyhjentäessä ja pakkailessa. Meillä on tosiaan ollut projektina tyhjentää mun kaapit turhista roinista jo hetken ja nyt vihdoin saatiin se tehtyä. Pakkailin sitten illalla vielä tavarat ja herätys valmiiksi kello 5.45. Heräsin aamulla ihan pirteänä ja varttia yli kuusi kaikki tavarat mukana suunnattiin kohti Helsinkiä. Mulla jäi muuten vain yksi paita kotiin, joka on jo aika iso saavutus, etten unohtanut melkein mitään. Seiskalta lähti Onnibus kohti Rovaniemeä ja minä jäin sitten pois matkan varrella.

Matkustaessa sain onneksi nukutuksi ja olinkin jo 10.30 Jyväskylässä. Suunnattiin heti Tuan kanssa syömään ABC:lle, koska nälkä oli hirmuinen. Tästä mentiin sitten Tualle viemään spanielit ulos, kamera pääsi myös ensimmäistä kertaa ulkoilemaan, kun otettiin koirista seisomakuvia ja pääkuvia. Illalla suunnattiin vielä kohti lähellä olevaa järveä. En olisi uskonut, että mentäisiin uimaan, mutta mentiin kuitenkin. Vesi oli vielä aika hyytävää, mutta pitihän sitä Pepin 7v kunniaksi heittää talviturkit...

Niiin upea mies!

Maanantaina olikin hieman sateinen keli. Oltiin kuitenkin yöllä pirteällä tuulella ja haluttiin lähteä katsomaan auringonnousua ja lenkkeilemään. Siispä herättiin siinä mukavasti kahden jälkeen yöllä ja lähdettiin ulos. Oli aivan sairaan ihana, viileä ja valoisa sää ja koiratkin nauttivat juostessaan vapaana. Ei tullut 03-06 välillä ristin sielua vastaan, joten ei tarvinnut muistakaan ihmisistä välittää. Kierrettiin semmoinen kiva 14km lenkki ja kotiin tullessa käytiin nukkumaan ja nukuttiin päivään. Koirat oli kyllä sairaan tyytyväisiä ja oli meilläkin super fiilis hyvän lenkin jälkeen.

Iltapäivällä mentiin taas takapihalle ottamaan kuvia ja koirat saivat remuta uuden lelun kanssa, jonka toin Espoosta. Maanatai-iltana suunnattiin kohti Vaajakoskea, jossa yksi ystävällinen nainen lainasi meille telttaansa, että päästäisiin telttailemaan. Saatiin kiva violetti 3-4 hengen teltta, joka sopi oikein hyvin meidän tarkoitukseen.

Tiistaina tutkittiinkin tarkkaan, että minne suunnattaisiin telttailemaan. Alkuperäisenä ideana oli lähteä vähän kauemmas, mutta päädyttiin kävelemään parin kilometrin päähän metsään. Ennen lähtöä käytiin päivällä koirien kanssa lenkki, Dani kävi mukavasti kuraojassa, joten se pääsi pesuun. Käytiin vielä ottamassa koirien ja tennispallon kanssa muutamat kuvat aivan ihanssa säässä. Telttapaikalle lähdettiin tiistai-iltana ison repun, kassin, teltan, koirien ja kahden makuupussin kera. Oltiin käyty tankkaamassa ruokaa abc:llä juuri ennen lähtöä, joten mukaan ei lähtenytkään edes paljon ruokaa.

Löydettiin hyvä tasainen kohta mettästä ja leiriydyttiin siihen. Heti ekana huomattiin, että meitä ilostuttamassa oli miljoona hyttystä. Koirat saivat tutkia ympäristöä ja me kärsittiin hyttysistä, kun pystytettiin telttaa. Vihdoin saatiin teltta pystyyn, peitto pohjalle ja makuupussit päälle sekä koko konkkaronkka ja tavarat sisälle. Dani ja Karkki oli ekaa kertaa telttailemassa ja ne tutkivatkin hyvin ihmeissään telttaa. Päästettiin ne vielä yöllä ulos ja toiset tuijotti teltan ulkopuolella ympäriinsä ja murisi jokaiselle äänelle, kunnon telttavahdit...

Yö meni ihan hyvin, mitä nyt aamulla oli miljoona hyttystä teltassa, Tuan silmässä oli muurahainen ja Karmalle tuli hieman viileä. Aamulla raahauduttiin ylös taas hyttysten syötäväksi, pakattiin teltta ja tavarat ja lähdettiin kohti kotia. Raskaan ja hyvin kuuman matkan jälkeen mentiin suihkuun ja jouduttiin pesemään Danikin, koska se oli pyörinyt paskassa. Haju oli muuten kammottava, eikä se lähtenyt. Loppupäivä oltiinkin aika loppu, mutta panjelit pääsi silti vielä illemmalla meidän kanssa ulkoilemaan, kun käytiin kaupassa. Siellä käytyämme tultiin takaisin Tualle ja tehtiin ruokaa sekä katsottiin leffoja ja pelattiin älypään koira-visaa...

Torstai meni aika unisissa tunnelmissa, ei saatu oikein yöllä nukutuksi ja nukuttiin sitten yli puolenpäivän. Muutenkin oli hyvin nuutunut fiilis eikä jaksettu oikein tehdä mitään ja Tuakin oli hieman kipeänä. Siispä torstaina oli sopivasti lepopäivä ja ehdittiin siirtää oikein mahtavasti kuvia ja itse kirjoitin osan tästä postauksesta silloin. Ilmoittauduin myös tiistain ratsastuskisoihin ja muokkailin vähän blogin sivuja. Otettiin kuitenkin Karkista seisomakuvat ja seisotin itsekin pitkästä aikaa Karkkia. On se niin ihana, vaikka ei minusta spanieli-ihmistä saa tekemälläkään. Dania myös seisotin, mutta siitä ei voi edes julkaista kuvia, kjeh.

Perjantaina nukuttiin (taas) myöhään ja päivällä oli aika surkea sateinen sää. Siispä otettiin aamupalat ja linnottauduttiin sohvalle katsomaan teeveetä. Koirat nukkui tyytyväisinä ja kolmen maissa lähdettiin hieman pidemmälle lenkille. Heitettiin lenkki metsässä ja pestiin vähän koiria, jonka jälkeen pitikin alkaa pakkailemaan. Pakkailin nopeaan tavarat ja sain Tuan siskolta myös uuden näyttelyhihnan Nemolle, aivan tajuttoman ihana limenvihreä. Tia tekee Nemolle vielä toisenkin hihnan, josta tulee söpön pinkki. Viiden maissa lähdettiin kohti Jyväskylän matkahuoltoa ja sanoin heipat panjeleille sekä Tualle ja hyppäsin hyvin täyteen onnibussiin. Nyt istun bussissa ja odotellaan, että ruuhka hieman hellittäisi ja päästäisiin eteenpäin kohti Lahtea ja siitä Helsinkiin. Super reissu oli taas kaikenkaikkiaan ja pian taas nähdään Tuan kanssa. :)

Arvonnan voittajat & infoa

Nyt on arvottu vihdoin arvonnan voittajat! Voittajiksi selviytyi pasanenjessica@gmail.com (kana), ellahynninen78@gmail.com (lohi) ja hilleri_vaan@gmail.com (lammas). Paljon onnea voittajille, otan teihin yhteyttä heti kun kerkeän. Nimittäin huomenna lähden kohti Jyväskylää ja siellä viivyn sitten ensi perjantaihin asti. Viikon päästä viikonloppuna on meidän eka näyttely kahteen vuoteen Mynämäellä ja sen jälkeen tuleekin vihdoin blogiin päivitystä, ellen ehdi sitä ennen. Tualla otan varmasti paljon kuvia, joten sieltä saattaapi tulla kuvapostausta. Mynämäen näyttelystä pyrin myös tekemään postauksen heti, kun saan Nempasta uusia kuvia tai jos joku räpsii meistä näyttelystä.

Nemo on viettänyt viikkoa veljeni kanssa Lapissa ja on sielä vielä muutaman päivän, joten Nempastakaan ei ole nyt kuvia. Kovasti toveri ruskea on kuitenkin nauttinut olostaan Lapissa. (vaellusta n. 10km/päivä) Ihan mahtavaa kesän alkua kaikille lukijoille täältä. Kysymyspostauksen pyrin myös julkaisemaan osissa mahdollisimman pian. Menen Nooralle 17-21.6, sieltä tulee varmasti myös kuvapostausta pennuista ja R-tiimistä. Aivan mahtavaa kesää kaikille. :)

You're my sunrise on the darkest day

Locked up in my hurricane head

Postaus kirjoitettu torstaina 25.5.  

Pitkästä aikaa ajattelin raapustaa kuulumispostausta, kun tässä helatorstain iltana koeviikon keskelläkään ei ole kiirus lukemaan mitään. Huomenna tosin täytyy taas jatkaa lukemista ja sen takia arvonnan tuloksetkin saattavat tulla hieman myöhässä, mutta tulossa nekin ovat. Ei olla Nemon kanssa nyt ihan hirveästi mitään puuhailtu, mätsäreitä ollaan tosin tässä ennen viime viikon tiistaita kierrelty monia. Postausta saa nyt koristaa parit puhelinkuvat, koska järkkäriä en ole kaikkialle raahannut.

14.5

Kuukauden ensimmäinen mätsäri järjestettiin tässä Espoossa ihan kotinurkilla. Äiti heitti meidät autolla tuonne spl luu-yhdistyksen kentälle ja Nempan kanssa sitten asetuttiin kehän vierelle. Olin itse jotenkin ihan poikki, joten meistä oli upeita kuvia, joissa nukuin tyyliin Nemon häkin reunalla ja Nemo mun olkapäällä. (kuva alla) Ooteltiin meidän vuoroa ja pian päästiin kehään. Jäbä esiintyi tosi mageesti, tuloksena punainen nauha. Pian päästiinkin jo punaisten kehään ja Nemolla oli kyllä aivan tajuttoman iloinen fiilis. Häntä senku heilui ja toinen oli ihan tohkeissaan. Sijoituttiin hienosti toisiksi, nuori bracco voitti ja tuomari korosti vielä, että meitä oli kuulemma ilo katsoa, koska Nemppa oli niin iloinen kokoajan. Se kyllä nauttii hurjasti kehäilystä.

Kun väsy iskee.

Kasasin eilen Nemon kaikki palkinnot yhteen kasaan...

Kotimatkalla Nemo pääsikin uimaan ja toinen vaan lillui rantavedessä, kun oli niin kuuma. Aurinko oikein porotti. Nyt viime päivinä on kans ollut aivan sairaan lämmin, joten lenkit on siirtyneet iltaan/yöhön ja aikaisiin aamulenkkeihin. Nemo kyllä nauttii, koska käydään nyt tosi usein uimassa kuumien kelien takia. Muuten meillä menee oikein mainiosti, raapustelen vielä kahdesta muusta toukokuun mätsäreistä missä käytiin ja siihen taisikin päättyä meidän mätsärikevät.

Nemo ja Detta

♥

14.5 oltiin Helsingin vinttikoiraradalla galgojen hyväksi järkätyissä mätsäreissä. Sandra ja Detta oli meidän seurana ja Nemo rakastui ihan täysin Dettaan, siis toinen oli niin innoissaan uudesta kamusta. Menin pitkästä aikaa junnuhandleriin ja Nemo jaksoi upeasti huolimatta oikeasti aivan sairaan kuumasta säästä, reilu 23 astetta taisi olla ja suora aurinko. Tuloksena oli kolmas sija 10:stä handlerista, mikä oli aivan superia saavuttaa Nemon kanssa. Normikehässä oltiin ihan oikein PUN-, koska Nemo oli jo tosi väsynyt eikä oikein jaksanut enää. Kuumina päivinä sille on kyllä se yksi luokka ihan max. Super kivat mätsärit oli kuitenkin ja palkinnot oli ihan tajuttoman mahtavat... :)

Detta&minä sekä Detan ja Nemon palkinnot. Nemo JH3 ja PUN-, Detta ja Sandra JH2 ja PUN3!

16.5 piipahdettiin ex temporee Helsingin mätsärissä, joka olikin vähän tyhmä päätös itseltä. Nemo oli tosi selvästi vielä väsynyt sunnuntain uuvuttavasta mätsäristä, joka kesti varmaan 8h yhteensä, joten meno oli vähän sen mukaista. Parikehässä Nemo tuijotteli ympäriinsä, haikaili ja katseli eikä oikein keskittynyt yhtään. Saatiin sininen ja sinisten nauhakehissä Nemo onneksi terästyi hieman ja tuloksena hienosti SIN1. Nauhakehien jälkeen Nemo näki vilaukselta Detan ja toinen meni aivan sekaisin, koko bis-kehä piipattiin Detan perään ja sieltä ansaitusti ei sijaa. Hyvin Nemo kuitenkin tsemppasi, vaikka oli oma virhe viedä poitsu noin heti perään toiseen mätsäriin. Nyt kuitenkin on ollut ja tulee olemaan taukoa ennen Mynämäen näyttelyä 11.6.

16.5

Seuraavaksi meillä on suunnitelmissa vähän risteäviä suunnitelmia. Mun veli lähtee Lappiin vaeltamaan reiluksi viikoksi ensi viikolla ja Nemokin pääsee mukaan, se tulee kyllä niin nauttimaan! Itse lähden Tualle 4-9.6 ja siitä onkin sitten heti pian se Mynämäen näyttely. Näyttelyn jälkeen on mun ekat estekisat ja siitä pian lähden Himangalle Nooralle. Loppukuusta Ninan Nano tulee meille hoitoon. Eli aikas kivoja plänejä tiedossa, vielä muutamat kokeet jäljellä ja vihdoin sitten pääsee heti loman viettoon Tualle.

Mullahan oli tiistaina mun ensimmäiset ratsastuskisat. Vieläkin on aivan huiput fiilikset näistä. Mulle oli jaettu yllätyksenä Tyger noihin koulukisoihin. Menin ihan perusmerkin kouluohjelman ja samalla osuin seuramestaruuteen. Eli meidän seuramestaruuteen kuuluu siis nämä koulukisat ja estekisat syksyllä ja mestaruudessa on kolme eri luokkaa ja minä itse osallistun yhteen.

Jokatapauksessa, maanantaina mulla oli ns. valmistava treeni koulukisoihin Tygerin kanssa. Peikkilässähän melkein kenelläkään hevosella ei ole mitään apuohjia ja Tyger onkin yksi niistä harvoista joilla on. Tygerilla on yleensä thiedeman-apuohjat ja maanantaina menin sillä tosiaan ilman niitä. Sillä on ollut ne nyt jo jatkuvassa käytössä aina, kun se on ollut Peikillä ja voitte varmaan kuvitella miten ihmeissään toinen oli tilanteesta, kun niitä ei ollutkaan. Maanantain tunti mentiinkin tyylikkäästi pää pystyssä jännityneenä koko tunti, mutta onneksi sain treenattua tuon tunnin, koska Tyger oli tosi tahmea ja hidas pohkeelle.

Niin tärkeä.

Tiistaina päätin sitten, että koitampas ottaa ainakin verkkaan Maijalta lainaan kannukset ja tämä olikin oikein hyvä päätös. Nina väsäsi Tikrulle sykeröt ja toi myös valkoisen huovan, joten poitsu näytti ihan kisaponilta. Verkassa Tyger liikkui jo paljon paremmin eteen sporrien avulla ja kiva varmaan hepallekin, ettei kokoajan tarvitse muistuttaa pohkeella. Mentiin kuitenkin verkka ja rata molemmat tyylikkäästi pää pystyssä, mutta onneksi perusmerkissä ei ole väliä miten hienosti heppa kulkeekaan muodossa vai kulkeeko. Tässä välissä, kiitos Ninalle joka jaksoi ottaa meistä aivan ihania kuvia sekä Maijalle ja Ninalle super tsempeistä kisoissa, mun tsempparit. ♥

Tyger the laama

Söpis!

Nyt sain kuitenkin istuttua radalla paremmin Tygerin harjoitusravissa, mutta laukannostot oli tosi hitaat ja huonot ja niistä saatiinkin molemmista pisteet 5,5. Muuten saatiin kutosta ja 6,5 pisteitä ja prosenteiksi tuli 62,35%! Näillä kiivettiinkin ensimmäiselle sijalle ja täten myös seuramestaruuden meidän luokan ensimmäisen osakilpailun voitto. Aika mahtavat fiilikset oli kyllä ja Tyger sai paljon kehuja radan jälkeen. Tätä parempaa kisauran aloitusta ei voisi toivoa varsinkaan 17-vuotiaan estehepan kanssa. Niin hieno ja symppis Tikru!

Se on niin suloinenki!

En ole muuten ikinä kohdannut heppaa, joka nuolisi noin paljon. Kaikkea.

Eilen eli keskiviikkona olin pitkästä aikaa hyppäämässä esteitä ja pääsin menemään mun luottoheppa Necolla. Necon kanssa menee aina hyvin ja nyt meidän verkka meni varmaan parhaiten ikinä. Koko maneesissa oli paljon tilaa ja varsinkin laukassa pääsin tekemään tajuttoman suuria pääty-ympyröitä, joilla Neco vertyi tosi hyvin. Hypättiin kivaa simppeliä rataa ja hyppäsin myös mun ennätyksen, noin 85cm. Neco oli niin hieno ja tosi positiivisella mielellä menossa. Jospa saisin Necon tai Tygerin mun ensimmäisiin estekisoihin silloin 13.6. Nyt kuitenkin itse painun nukkumaan, että huomenna jaksaisin edes vähän lukea vikoihin kokeisiin...

Necsu korvat tötteröllä tuijottelee heinäkärryä