Kevään ekoja nomeiluja

Pari kertaa ollaan nyt Nemon kanssa käyty heittelemässä dameja ja viikko sitten käytiin taas. Sain Miialta lainaan pussillisen dameja, joilla päästään sitten kunnolla reenaamaan. Itseltä löytyy vaan pari damia jolla reenaan, muut on vähän semmoisia jänniä ostoksia. Mentiin tosiaan lähimetsään Ninan ja Nemon kanssa ja ajateltiin tehdä kakkos-ja ykkösmarkeeraus sekä hakua. Nemolla on suurena ongelmana piippaus, eli piippaa melko paljon reeneissä. Siksi meidän reenit hahmottuu tälläisen kaavan ympärille: vie damit metsään--> koira piippaa, koiran kanssa hetki kävelyä lähimaastossa, luoksetuloja jne.---> koira rauhoittuu, jonka jälkeen haku ja taas kävelyä jos kuuluu pientäkään vikinää.

 Heiteltiin 8 damia mettään, joista Nemo sai tällä kertaa hakea muistaakseni viisi. Sillä on kyllä ihanasti intoa ja draivia tuohon hakuun, odotellaan innolla, että päästään reenaamaan riistan kanssa. Yhtäkään hutia ei haussa tullut, vaikka itseltä-hups jäi pilli kotiin. Onneksi osaan vislata ja vislailin sitten ilman pilliä. Yhdellä haulla Nemo meinasi lähteä hakemaan toista damia mukaan, mutta tuli sitten luokse kutsusta. Vitsi se on ihanan nopeasti oppiva poitsu! Omistaja on niin ylpeä. Miia muuten viestitti just, että meidän nome/damiliivi saapui! Jeee, eli mulla on nyt ikioma nomeliivi, kun haikin sen Miialta jo. Ihan superia, tulee niin siisti fiilis mennä reenamaan "oikeissa tamineissa".

Otettiin sitten markeeraukset, ensin kaksi ykköstä. Nemo haki tosi hyvin molemmat, oli vaan kovasti menossa Ninaa moikkaamaan, mutta hirmuhyvää reeniä tämäkin! Nemohan tykkään kauheasti Ninasta, näksittepä, kun se näkee sen. Päätettiin sitten yhteistuumin jättää kakkosmarkeeraus pois, kun Nemolla ylikuumeni ihan totaalisesti ja piippauksesta ei tullut loppua. Talsittiin sitten seuraavaksi kohti rantaa aikeissa katsoa tulisiko parista vesihausta mittään.

Rannassa Nemo oli jo vähän rauhallisempi, joten päätin ottaa sitten parit vesihaut. Nyt Nemo kivasti on tajunnut tuon, että ensin tuodaan dami ja sitten ravistetaan. En nimittäin halua, että se oppii siihen, että riistan saa tiputtaa, ravistaa ja sitten vasta tuoda. Vesihaut meni tosi hyvin, kerran se teki sen tiputuksen kun en itse ollut kunnolla hereillä kutsumassa koiraa. Murr ohjaajan vika... En tajua edes miksi näytin sille tuossa vesihaussa kädellä, turhaan vain häiritsee koiruuden keskittymistä, pitää ehdottomasti muistaa jättää käsi pois ja antaa vain käsky. Nomeilujen jälkeen sitten Nemo sai vielä uida muuten vain ja juoksennella ruohikolla. Aivan ihana sää oli ja suurkiitos vielä Nipalle melkeimpä kaikista kuvista sekä videoista! :)

Hieno damkoira!

Tämän viikon keskiviikkona kiirehdin kotiin ja laitoin mettäkamat päälle. Oltiin sovittu treffit piiitkästä aikaa Riitan kanssa ja oli mageeta nähdä taas Riittaa & tietenkin Mappea. (Nemon sisko) Ilma oli sumuinen ja sateinen, eli juuri mahtava treeneille. Lähdettiin kohti metsää Riitalla laukussaan kuusi varista. Puolen vuoden tauon jälkeen Nemo haki varikset hienosti, toi viereen ja totteli. Vitsi olin sanonko miten ylpeä. Tehtiin ensin laajaa hakua, Nemo haki itse variksia ja sitten toisessa paikkaa tehtiin syvempää hakua, jossa sisarukset hakivat vuorotellen. Lopuksi vielä vesihakua dameilla, jossa hienonhieno ruskea ei empinyt kertaakaan, ettäkö olisi ravistanut ja tiputtanut damin ennen sen tuomista omistajalle. Oli kuulkaas ylpeää omistajaa ja väsynyttä koiruutta kotona. Ensi viikolla vielä taipparinomaiset treenit lokeilla, variksilla ja pupulla. Wiih ja ihan hitsin mageeta!

♥