1.9.2014

Epävirallista meisinkiä (+Skitso ja Elsi!)

16kk!! <3


Jee!! Oltiin tosiaan lauantaina pyörähtämässä Helsingissä mätsärissä. Herätys oli laitettu kasiksi ja silloin noustiin Nemon kanssa ylös. Trimmin se oli saanut jo edellisenä päivänä, kamat piti vielä laitella. Lähdettiin siinä varttia vaille Nemon ja tavaroiden kanssa kohti Miian taloa. Nappasin sieltä ihanan tuoskuisen Jerin matkaan ja mentiin odottamaan Ninaa ja bussia. Nina tuli sitten siihen ja lähdettiin bussilla kohti Helsinkiä. Jeri ensin vähän pelkäsi tulla bussiin ja Ninan piti kantaa penneli, mutta hyvin se sitten meni. Vaihdettiin bussia keskustassa, että päästiin kätevästi suoraan mätsäripaikan viereen. Samassa bussissa meidän kanssa oli pienten koirien tuomari, joka tykkäsi hirmuisesti molemmista fläteistä. Mätsäripaikkana oli mustin ja mirrin parkkipaikka, kehät toki olis ollu kiva jos olis olleet hiekkakentällä, nurmella tms, mutta kävipä tuokin. Musti ja Mirri oli tosiaan siinä vieressä ja muistaakseni myös sponsorina.








Laitettiin tavarat varjoon puiden alle ja käytiin Mustissa ja Mirrissä. Ensin ostettiin koirille muutamat semmoiset kovat puruluut ja krokotiili-puruluut, joita ne söivät ennen kehiä. Kehien välissä kävin ostamassa Nemolle Kongin vinkuvan tennispallon, joka oli ihan huippuostos, koska Nemo esiintyi hienosti sillä. Tosiaan, ensin oli Jerin kehä ja Jeri oli numerolla 503 isoissa pennuissa. Meitä vastaan oli jonkinlainen ihan oudon näköinen pentu. Siitä tuli mieleen jonkun supikoiran ja sakemannin risteytys. Mikäköhän se oli? Nina kertoo, että lappari! Jeri seisoi ja juoksi ihan superisti. Niin, kuin joku kokenut kehäkettu, mutta tuomarin sanoin "vaikka vereni on noutajiin päin" hän antoi meille sinisen. En valita, koska seuraavaksi haettiin sinisten kehästä voitto Jeepattimelle. On tuo kyllä huippu pentu, esiintyy, kuin joku konkari.








Seuraavaksi sitten pentujen jälkeen oli samassa kehässä vuorossa isot aikuiset ja Nemppa numerolla 505. Parina meillä oli lagotto ja Nemppa esiintyi ihan huippuhienosti. Ensin koitin pallolla, muttei se sitten syttynytkään siitä niin paljon, joten otin lihanamit esiin ja niillä ruskuainen esiintyi hienosti. Tuomari kehui väriä ja voimakasta rakennetta, tykkään! Saatiin tosiaan sitten Nemon kanssa hienolla esiintymisellä punainen nauha. Nauhakehissä Nemppa ohitti upeasti monta hienoa koiruutta ja jäi ruskeapilkkuisen dalmatialaisen taakse, joka loppupeleissä oli kait myös BIS2 ja Nemo siis PUN2, eka ns. parempi sijoitus.






Sitten alkoikin suoraan BIS-kehä jonne suunnattiin pennelin kanssa. Ei menty hakemaan ollenkaan sijoituista, oli vaan niin siistiä päästä BIS-kehään esiintymään. Koiria vain käteltiin pois, kun seisotin Jerppaa siinä keskellä. Sinisten voittaja (flätti) pois, sinisten pentujen voittaja pois... Kohta olikin enään ne neljä jäljellä ja mehän seistiin siinä vieläkin! Neloseksi käteltiin pembroke ja mä olin ihan täh, kun pentukin jo alkoi väsyä, vaikka lihaa annoin sille kokoajan. Meidät käteltiin kolmosiksi ja kakkoseksi tosiaan dallu ja ekaksi pieni pentu (?). Ihan superhienosti meni tuon pienen fläpänalun kanssa, on se niiiin hieno ja komea pikkunen. Suurkiitoksia Miialle, että sain ottaa tuon pienen mukaan mätsäriin ja vielä suuremmat kiitokset ihanimmalle Ninalle, joka auttoi, kuvasi ja oli mun kanssa tuolla, oot paras! 





Tultiin bussilla kotiin kahden yliväsyneen flätin kanssa, tai jaksoihan pentu vielä riekkua, mutta Nemo oli senkin eestä väsynyt ja yritti mahduttaa itseään bussin lattialle nukkumaan PAM-asentoon. Kotona koirat sai ottaa rennosti ja nukkua sen hetken, ennen kuin lähdettiin tapaamaan Elsiä ja Mutiaisia. Siinä välissä kävin heittämässä Miialla Ripen ja Kerrin pissille ja palasin taas koiruuksien luokse kotiin. Lähdettiin siinä varttia vaille kuusi kohti Olaria ja kierreltiin siellä Elsin ja Skitson kanssa. Raivo ja Didi liitty vielä myöhemmin hetkeksi seuraan ja Nemo tykkäs kovasti Raivosta, vai miten päin se meni. Skitso ei ihan liian isoista ja hösläävistä fläteistä pitänyt. Mentiin vielä Elsin lähdettyä läheiseen koirapuistoon ja sieltä löytyikin kasa yhdeksän-kuisia kavereita Nempalle. PikkuJeri kääröytyi penkin alle nukkumaan, oli muuten Miia illalla tyytyväinen, kun tuo oli väsynyt.




Sunnuntaina käytiin Nemon kanssa testaamassa Veikkolan Koirakerhon ulkoagilitykenttää. Pyhä häpeä ja kaikkea, tuo oli niiin innoissaan! Viime kerralla sillä oli joku ihme pelko puomia kohtaan, mutta nyt se viiletti A:n ja puomin yli yksikseenkin siellä innoissaan. Suht. hyvin meni radat. Kontakteilla probleemaa, varmaan kustaan ne lauantain epiksissä, mutta muuten meni oikein mallikkaasti. Mä voisin vaihtaa jalat johonkin juoksijan jalkoihin, että pysyisin tuon perässä, kun se pistää menemään suoralla. Tänään on taas ratsastus ja Miian koirien hoito, ai että olis ihaninta jos päästäis ridaamaan ulkona!! Meidän ryhmähän nyt on täynnä tää maanantai kans, kun perjantain ryhmäläisiä vaihtoi maanantaihin. Ainiinjoo! Huomenna tulee... Tittidii, MYDAY! Huomisiin!

4 kommenttia :