End of an era

Pakko myöntää, että viiden vuoden melko aktiivisen bloggaamisen jälkeen meidän Nemon kanssa täytyy sanoa hyvästit tälle uskomattoman ihanalle harrastukselle. En tiedä missä tilanteessa olisin jos en olisi aloittanut bloggaamista, olen tavannut niin tavattoman monia uusia ihmisiä blogien kautta ja saanut kaikenlaisia hienoja kokemuksia. Olen äärimmäisen kiitollinen kaikille, jotka ovat olleet mukana vuosien varrella ja seuranneet meidän blogia. Nemon kanssa toivotamme hyvää jatkoa jokaiselle, muistakaa pitää aina hymy suunpielessä niille, jotka sitä tarvitsevat. ♥

Kiitos kaikille. ♥

"All we need is hope 

And for that we have each other"

Fire away 'cause today, I won't let the shame sink in

Ajattelin pitkästä aikaa vähän kirjoitella meidän kuulumisia blogin puolelle. Saatiin tänne Eteläänkin tuossa hetki sitten vihdoin kunnolla lunta ja nyt näyttää siltä, että se saattaisi jopa pysyä maassa. Mulla on kuitenkin ollut koulussa tosi rankka jakso, enkä ole sen takia ehtinyt koneelle kirjoittelemaan. Nyt on kuitenkin vihdoin hiihtoloma ja kävin tänään pitkän ajan jälkeen ottamassa uusia kuvia Nemosta. Metsässä oli ihanasti lunta ja oon itseasiassa aika ylpeä näistä kuvista. Nemo rakastaa lunta ja hakea palloa lumisessa metsässä, se voisi vaikka asua ulkona. Nyt kuitenkin kertaan vähän meidän kuulumisia.

Jotenkin hauska ajatella, että vielä kuukausi takaperin meri oli ihan auki ja Nemo olisi halunnut mennä uimaan. Nyt nimittäin ollaan jo useana päivänä kierretty lenkkiä jäällä. Varsinkin koulun jälkeen on ihana käydä jäällä, kun siellä ei ole muita ihmisiä. Riitta kävi moikkaamassa meitä Nakin ja Pirren kanssa toissa perjantaina ja Nemo oli niiin iloinen. Koko päivän hääräsi tyttöjen perässä ja heilutti niille häntää. Tua oli meillä viime viikonlopun ja silloin käytiinkin mm. Nuuksion kansallispuistossa kunnon lenkillä. Lenkin jälkeen Nemppa oli niin väsynyt, että se kaivoi bussipysäkin reunalle lumipenkkaan kolon ja meni siihen nukkumaan, kun odotettiin bussia...

Hampit :D

Viime viikolla oltiin myös pitkästä aikaa lenkillä Ninan ja Nanon sekä Miian lauman kanssa. Priima voi paksusti, se on nimittäin nyt kantavana. Jeri ja Gina kuitenkin iloisena juoksivat Nanon kanssa edestakaisin jäällä, kun käytiin lenkillä. Toivottavasti Priiman pentujen synnytys menee hyvin ja päästäisiin sitten Miian kanssa katsomaan pentuja kunhan ne hieman kasvaa! Gina on nykyään jo hirmuisen iso tyttö ja sen turkki on hyvinkin pörröisessä kunnossa...

Mun ratsastukset on myös menneet tosi hyvin pääosin. Olen päässyt menemään parilla ihanalla uudella hevosella ja varsinkin rescueheppa Cosmos osoittautui ihanan herkäksi nallekarhuksi ja tosi kivaksi kaveriksi ratsailla. Chylan kanssa treenit on jatkuneet ja kuukauden päästä onkin kevään ensimmäiset koulukisat, joihin luultavasti menen Chylan kanssa. Se on kyllä niin ihana tamma, siitä on tullut ihan ykkönen ja kaikista luotettavin, kun olen viimeisen parin kuukauden aikana mennyt sillä ainakin kuutisen kertaa.

Muuten meille kuuluu oikein hyvää. Ostin Nemolle uuden näyttelyhihnan ja voi kun toinen innostui, kun pujotin sen Nemon sneikkiin ja laitoin kaulaan. Häntä vispasi ihan hulluna ja toinen oli niin innoissaan. Olisipa jo pian meille sopivia mätsäreitä mihin voitaisiin mennä, Nemo niin rakastaa niissä käymistä. Onneksi yleensä maaliskuun lopussa alkaa olemaan jo mätsäreitä! Tällä kertaa ei kuitenkaan sen erityisempiä juttuja ole mielessä. Miten sulla on lähtenyt kevät rullaamaan? :)

I don't want to know what it's like to live without you