There are angels and demons at war inside my chest

Mun postaukset viime aikoina on olleet hyvin heppapainotteisia, mutta viime postaukseen sain onneksi pitkästä aikaa kuvia Nemosta. Tallilta on taas paljon kuvia ja videoita, siispä tässä postauksessa käydään läpi parit tunnit viime viikoilta sekä myös kisat, jotka oli kaksi viikkoa sitten tiistaina. Tein tämän nyt ns. tuntipäiväkirja-muodossa, jotta se olisi ollut mahdollisimman selkeä. Katsotaan jos kohta saisin taas enemmän koirajuttuja tänne, ensi lauantaina ollaan mahdollisesti menossa mätsäriin Nemon tai Ginan kanssa, joten jos sieltä saisi postailtua jotain. Tämän maanantain ratsastuksesta en kirjoitellut nyt tähän, koska kuvia ei ollut yhtään, mutta menin tosiaan Petellä. Tosi onnistunut tunti energisen ja innostuneen junnun kanssa!

4.9 maanantai Neco

Kaksi viikkoa sitten sunnuntaina tuli kisalistat tiistain koulukisoihin ja mulle oli merkattu Neco, kuten olin toivonutkin. Meillä on yleensä niin, että kisoja edeltävällä tunnilla saa mennä samalla hepalla, kuin kisoissa. Necon kanssa on tosi mukava tehdä ja mennä, koska vaikka se onkin tosi jäykkis niin se tekee melkein aina työtä käskettyä. Maanantaina Necon kanssa siis reenailtiin tiistain kisoihin. Alkuverkka meni aika hyvin, sain tehtyä pari pysähdystä ja yhden peruutuksen onnistuneesti tiistain kisat mielessä.

Itse tehtävä ei oikein sujunut, en saanut Necoa taipumaan haluamallani tavalla ja pysähdyksissä se alkoi ennustamaan peruutusta, jolloin se ei myöskään seissyt paikallaan. Itse turhaannun tosi nopeasti ja pitikin seisahtua keskelle kenttää ja hengitellä hetki ennen jatkamista. Lopputunti menikin oikein hyvin kunhan olin tasannut oman sykkeen normaalille tasolle. Tunnin jälkeen fiilis oli aika ennakkoluuloinen tiistain kisoja ajatellessa, mutta onneksi on kavereita, jotka tsemppaa.

5.9 tiistai Neco (kisat)

Kisoihin saavuttiin jo ajoissa, koska tällä kertaa Maijan kanssa letitettiin Neco itse ensimmäistä kertaa. Joanna tuli myös mukaan katsomaan vähän minkälainen fiilis kisoissa on. Tehtiin tosiaan kisoista ja maanantain tunnista videopostaus joka löytyy jos selaa pari postausta taaksepäin tai sitten mun youtube-kanavalta. (panjoteam) Tallille saavuttuamme mentiin letittämään Necoa, Maija teki sille tosi hienot sykeröt ja minä tein hollantilaisen letin häntään. Käytiin tsekkaamassa parit radat ja sitten takaisin Necon luokse.

Tuomari myös huomattu hienosti siitä, että pitää muistaa käyttää koko pohjetta eikä vain kannusta. Tästä kuvasta huomaa hyvin tämän ongelman, pitää kyllä muistaa jatkossa!

Verkkaan lähdettiin puoli kuuden maissa ja pian aloitinkin jo verkkailemaan. Paljon siirtymisiä, herra olikin hieman hidas pohkeelle verrattuna maanantaihin ja kaiken lisäksi ihan sairaan jäykkä ja koitti vain puskea lapaa ulos. Päästiin radalle, otin vielä parit siirtymiset ja sitten itse rata. Se meni ihan hyvin, itseä jännitti aika paljon enkä oikein osannut tehdä täyskaartoja oikein, joten ne jäivät liian pieniksi, kuten myös keskiympyrät. Laukka meni aika jees, yksi nopea ravirikko sattui matkaan, koska en pitänyt pohjetta kiinni. Keskikäynnissä tuli myös tahtirikko, koska Necs otti melkein raviin, mutta ei kuitenkaan ihan.

Radan jälkeen fiilis oli kuitenkin tosi positiivinen, olin tosi tyytyväinen heppaan ja koko rataan. Jälkeenpäin ajatellessa tulikin huomattua miten paljon enemmän ceessä pitää ratsastaa verrattuna perusmerkkiin. Mentiin tosiaan luokkana Helppo C:2. Paperin saatua pettymys oli pieni, 54,5% ja aikas alhaisia numeroita. Alkuun ajattelin, että tuomari oli tosi tiukka, mutta oli se rokottanut ihan oikeista asioista. Neco olisi saanut taipua paljon paremmin kulmissa ja ympyröillä ja olisin itse voinut vaatia siltä paljon enemmän. Tästä kuitenkin opittiin ja ensi kisoihin viisaampana. :)

6.9 keskiviikko Ripa

Keskiviikolle otin hetken mielijohteesta irtotunnin. Ajatuksena oli rento "höntsäilytunti" kisojen jälkeen ja sen sainkin. Sain (ihan liian) pitkästä aikaa mennä ihanalla Ripalla ja tietenkin ilman satulaa. Ripa tykkää tosi paljon, kun sillä mennään rennommin ilman satulaa. Herra oli myös karsinassa tosi positiivisin mielin vastassa, omenarohkaisulla toinen olikin koko ajan ihan korvat hörössä.

Tunti meni tosi hyvin, höntsäilin Ripan kanssa hymy naamalla ja meillä oli molemmilla oikein hauskaa. Tuo ryhmä jossa kävin oli hieman huonompitasoisempi kuin mun oma ryhmä, mutta ihan hyvin meni kuitenkin. Tehtiin väistöjä, missä Ripa oli tosi vahva suusta ja olisi vaan halunnut jyrätä ne läpi. Saatiin kuitenkin loppuun pari ihan jees pätkää. Loppuun vielä laukkalisäyksiä ja laukkavoltteja. Meidän ope halusi, että otin Ripan lyhyempään laukkaan voltilla, mikä Ripan kanssa yleensä meinaa ruman näköistä nelitahtista laukkaa... Hyvin kuitenkin meni ja suokkikaveri sai paljon rapsutuksia tunnin jälkeen.

Kuvissa muuten mun uudet ridapökät! B Vertigon Xandra BVX-merkkiset.

11.9 maanantai Wybo

Maanantaina sain pitkästä aikaa mennä mun lempparilla, eli Wybolla. Wybo on niin sanoinkuvaamattoman ihana hevonen. Tunnillakin herra tarjosi ihan kaikkea muuta kuin mitä tehtiin. Hää näytti, että kyllä heppa osaa vaikka mitä. Alkuverkka meni vähän niin ja näin, W jäi hieman pohkeen taakse enkä saanut sitä napakaksi. Siispä ensi kerralla kokeilen jos kannukset auttaisivat asiaan. Kannuksilla saa kivasti nappakkuutta hevosiin, vaikka vauhtia olisikin riittävästi. Wybosta ei ole tunnilta kuvia, alla pari karsinan ikkunalta otettua.

Tehtiin tunnilla avotaivutuksia, joissa Wybo olisi mielummin tunkenut perseen uran ulkopuolelle. Parin kerran jälkeen sain sen oikein kivasti suoristumaan kuitenkin. Wybo tekee samanlaista poikitusta laukassa innostuessaan, joten tehtiin vielä loppuun Wybon kanssa laukkaa avotaivutuksen tapaisesti, jolloin sekin alkoi sujumaan. Loppuravit ravasin suht. pitkällä ohjalla ja Wybo vaikutti oikein tyytyväiseltä pärskien ja venyttäen kaulaansa. Oikein onnistunut tunti siis Wybon kanssa. 


Tässä alla vielä video Ripan ja Arissan ratsastuksista... :)

Kisoihin valmistautuminen & kisavideopostaus

Tekaistiimpas tämmöinen Maijan kanssa, kertokaa toki mitä piditte. :)

We had it all, it was just me and you

Tyger tiistain kisoissa c. Eevi

Ajattelin viime tiistain kisoista innostuneena kirjoitella vähän viime aikoina menneistä ratsastuksista. Joanna, Eevi ja Maija on ollut kuvaamassa vähän mun ratsastuksia, joten materiaaliakin löytyy. Tässä on ollut nyt kolme tuntia + kisat viime tiistaina, joista kerron postauksen lopussa. 31.7 oli syyskauden avaus, jolloin mulle oli jaettu tallin uusi iso 7-vuotias harmaa entinen esteheppa Eetu. Eetu on tosi innokas ja mukavanoloinen kaveri. Johku oli kipeä, joten Meeri oli meillä tuurailemassa.

Eetu tiistain kisoissa, mun ottama kuva joten en siis ratsasta tässä!

Meeri huikkasikin alkuun, että energiaa saattaa löytyä pienen loman takia ja sitähän löytyi. Eetu oli ihan kuin tikittävä aikapommi mun alla, joten alkutunti menikin sen pitelemisessä ja selässä pysymisessä. Laukkoihin asti pysyinkin kiitettävästi, kunnes sitten laukassa Eetu veti kamikaze-rodeot ja lensin kauniissa kaaressa alas. Lopputunti menikin sitten astetta paremmin, työstettiin tippumisen jälkeen vielä Meerin avustuksella kahdestaan Eetun kanssa isolla pääty-ympyrällä laukkaa ja nyt herra alkoikin kuuntelemaan. Lopussa saatiin suhteellisen rentojakin pätkiä eikä tunnista jäänyt edes huono maku. Toisella oli vain suhteellisen paljon energiaa tuon pienen loman ansioista...

c. Joanna F

Se on saanut niin hyvin massaa, ei yhtään niin ruipelo enää kuin keväällä. c. Joanna F

Ensi viikoksi olin toivonut mulle jotain luottoratsua, mutta listassa lukikin Pete. Pete on 5-vuotias poitsu, jolla menin keväällä pari viikkoa sen jälkeen, kun se tuli Peikille. Tosi fiksu ja kiva junnu, jolla selvästi on motivaatiota oppia uusia asioita. Ja niin se oli ihana myös viikko sitten. Oli se paljon muuttunut, protestoi pohkeita pukeilla ja tähän olisi sporrat voinut olla hyvä apu. Kuitenkin tosi positiivinen kaveri, joka kuunteli hyvin apuja. Tunnista ei muuten mitään erityistä jäänyt mieleen, mutta oikein hyvä fiilis ja vauvaheppa oli tosi fiksusti koko tunnin.

Kaikista ihanin kimo, c. Maija

Chippe! c. Maija

Viime maanantaina viikko sitten tunnit oli maneesissa, että kentällä ja meillä oli maneesivuoro. Mulle oli jaettu Chilla. En ole jotenkin fanittanut Chipeä eikä mulla oli hajuakaan mistä syystä. Meillä on aina mennyt tunnit tosi hyvin ja Chilla on aina kuunnellut tosi kivasti. Siispä oli aika vaihtaa ajattelutapaa tammasta ja tunti menikin aivan mahdottoman hyvin ja nyt ajatustyylikin Chillasta on muuttunut. Aloitin heti alusta ratsastamalla tamman pohkeen eteen ja laukassa otin pätkiä reippaammalla temmolla kevyessä istunnassa. Tästähän Chipe parantui aivan tajuttomasti ja saatiin tosi kivoja ravipätkiä laukkojen jälkeen.

Mentiin kuitenkin tunnilla kavaletteja vähän erilaisilla teillä, jotka sujuivat oikein hyvin. Chilla on ennen ollut aikas kuuma hevonen esteillä, joten otin ihan rauhassa. Videoita katsoessa taisinkin ottaa vähän kuitenkin liian rauhassa ja vauhti jäi vähän hitaaksi. Olin kuitenkin tosi iloinen siitä miten Chilla toimi! Loppuun sain tulla vielä pari kertaa yhden esteen, kun muut eivät halunneet tulla. Itse vähän möhlin istuntani kanssa, mutta toisella kerralla askeleet sopivat paremmin. Oli kyllä tajuttoman hyvä tunti. Alla pieni video meidän tunnista vielä.



Tiistaina oli sitten ne kauan odotetut kisat, joiden yhteydessä oli seuramestaruuden esteosakilpailu. Peikillä on yleensä kisat taitoarvosteluna, mutta nyt oli vaihteeksi aika-arvostelu. Mulle oli onneksi jaettu mun luottoratsu aka Tyger. Rataa kävellessä aluksi se tuntui hyvin sekavalta, 13 esteen rata. Kuitenkin pari kertaa sen käveltyäni oli se aika selkeä ja muistinkin sen oikein hyvin sitten. Mentiin laittamaan pian Maijan kanssa yhdessä Tygeriä ja taiteilin itse sille söpön "upside-down"-letin häntään.

c. Eevi A!

Maneesissa Tikru tuntui tosi hitaalta verkassa, joten verkkailtiin vähän pidempiä laukkapätkiä kunnolla eteenpäin. Otin kerran kunnolla raipan ja liikkuihan Tyger sen jälkeen eteen. Saatiin vielä parit hyvät hypyt okserille ja pystylle ja tämän jälkeen siiryttiin ulos odottelemaan vuoroa. 40cm luokassa oli yhteensä vaan kuusi ratsukkoa, mutta pyrin Tygerin kanssa vaan nyt hyvään rataan. Radalle mentäessä T oli tosi innoissaan menossa ja itseäni jännitti suht paljon.

c. Eevi A!

Päästiin kuitenkin starttaamaan ja jännitys lakkasi, Tyger oli tosi kivanoloinen ja mentiin ihan näppärästi, olen kuitenkin aika pettynyt omaan ratsastukseen, kun toin Tygerin pariin huonoon paikkaan ja liian reunaan esteille. Uusinnassa jatkoin vain normaalia ridausta ja unohdin jotenkin kokonaan ratsastaa aikaa. Saatan laittaa tämän jännityksen piikkiin, koska radan jälkeen käyntiin siirtyessä meinasin oksentaa. (varmaan siksi, etten ollut hengittänyt ratsastuksen aikana, heh...) Tyger oli kuitenkin sairaan hieno mies ja sai ihan hullusti rapsutuksia ja taputuksia radan jälkeen.

c. Eevi A!

Annoin Tikrun toiselle ratsastajalle ja jäin odottamaan tuloksia. Oltiin lopulta luokassa 3/6, kun kaksi sijoittui. Ponit oli tällä kertaa nopeampia kolmella sekunnilla eikä mikään ihme, kun katsoo tuota meidän uusinnan tahtia, joka ei ollut mikään supernopea. Oon kyllä silti tajuttoman tyytyväinen koko päivään, joka sujui loistavasti. Seuramestaruuden lopputuloksissa saatiin hopeaa, Tygerin kanssa koulukilpailuista voitto ja esteiltä kolmansia. On se niin upea kisaheppa ja en olisi voinut parempaa kaveria toivoa kisoihin. Täällä on yksi hyvin onnellinen ratsastaja, joka odottelee innoissan ensi viikon tuntia sekä seuraavia kisoja, jotka ovat koulukisat 5.9. :)

Tässä vielä meidän ratavideo!

Locked up in my hurricane head

Postaus kirjoitettu torstaina 25.5.  

Pitkästä aikaa ajattelin raapustaa kuulumispostausta, kun tässä helatorstain iltana koeviikon keskelläkään ei ole kiirus lukemaan mitään. Huomenna tosin täytyy taas jatkaa lukemista ja sen takia arvonnan tuloksetkin saattavat tulla hieman myöhässä, mutta tulossa nekin ovat. Ei olla Nemon kanssa nyt ihan hirveästi mitään puuhailtu, mätsäreitä ollaan tosin tässä ennen viime viikon tiistaita kierrelty monia. Postausta saa nyt koristaa parit puhelinkuvat, koska järkkäriä en ole kaikkialle raahannut.

14.5

Kuukauden ensimmäinen mätsäri järjestettiin tässä Espoossa ihan kotinurkilla. Äiti heitti meidät autolla tuonne spl luu-yhdistyksen kentälle ja Nempan kanssa sitten asetuttiin kehän vierelle. Olin itse jotenkin ihan poikki, joten meistä oli upeita kuvia, joissa nukuin tyyliin Nemon häkin reunalla ja Nemo mun olkapäällä. (kuva alla) Ooteltiin meidän vuoroa ja pian päästiin kehään. Jäbä esiintyi tosi mageesti, tuloksena punainen nauha. Pian päästiinkin jo punaisten kehään ja Nemolla oli kyllä aivan tajuttoman iloinen fiilis. Häntä senku heilui ja toinen oli ihan tohkeissaan. Sijoituttiin hienosti toisiksi, nuori bracco voitti ja tuomari korosti vielä, että meitä oli kuulemma ilo katsoa, koska Nemppa oli niin iloinen kokoajan. Se kyllä nauttii hurjasti kehäilystä.

Kun väsy iskee.

Kasasin eilen Nemon kaikki palkinnot yhteen kasaan...

Kotimatkalla Nemo pääsikin uimaan ja toinen vaan lillui rantavedessä, kun oli niin kuuma. Aurinko oikein porotti. Nyt viime päivinä on kans ollut aivan sairaan lämmin, joten lenkit on siirtyneet iltaan/yöhön ja aikaisiin aamulenkkeihin. Nemo kyllä nauttii, koska käydään nyt tosi usein uimassa kuumien kelien takia. Muuten meillä menee oikein mainiosti, raapustelen vielä kahdesta muusta toukokuun mätsäreistä missä käytiin ja siihen taisikin päättyä meidän mätsärikevät.

Nemo ja Detta

♥

14.5 oltiin Helsingin vinttikoiraradalla galgojen hyväksi järkätyissä mätsäreissä. Sandra ja Detta oli meidän seurana ja Nemo rakastui ihan täysin Dettaan, siis toinen oli niin innoissaan uudesta kamusta. Menin pitkästä aikaa junnuhandleriin ja Nemo jaksoi upeasti huolimatta oikeasti aivan sairaan kuumasta säästä, reilu 23 astetta taisi olla ja suora aurinko. Tuloksena oli kolmas sija 10:stä handlerista, mikä oli aivan superia saavuttaa Nemon kanssa. Normikehässä oltiin ihan oikein PUN-, koska Nemo oli jo tosi väsynyt eikä oikein jaksanut enää. Kuumina päivinä sille on kyllä se yksi luokka ihan max. Super kivat mätsärit oli kuitenkin ja palkinnot oli ihan tajuttoman mahtavat... :)

Detta&minä sekä Detan ja Nemon palkinnot. Nemo JH3 ja PUN-, Detta ja Sandra JH2 ja PUN3!

16.5 piipahdettiin ex temporee Helsingin mätsärissä, joka olikin vähän tyhmä päätös itseltä. Nemo oli tosi selvästi vielä väsynyt sunnuntain uuvuttavasta mätsäristä, joka kesti varmaan 8h yhteensä, joten meno oli vähän sen mukaista. Parikehässä Nemo tuijotteli ympäriinsä, haikaili ja katseli eikä oikein keskittynyt yhtään. Saatiin sininen ja sinisten nauhakehissä Nemo onneksi terästyi hieman ja tuloksena hienosti SIN1. Nauhakehien jälkeen Nemo näki vilaukselta Detan ja toinen meni aivan sekaisin, koko bis-kehä piipattiin Detan perään ja sieltä ansaitusti ei sijaa. Hyvin Nemo kuitenkin tsemppasi, vaikka oli oma virhe viedä poitsu noin heti perään toiseen mätsäriin. Nyt kuitenkin on ollut ja tulee olemaan taukoa ennen Mynämäen näyttelyä 11.6.

16.5

Seuraavaksi meillä on suunnitelmissa vähän risteäviä suunnitelmia. Mun veli lähtee Lappiin vaeltamaan reiluksi viikoksi ensi viikolla ja Nemokin pääsee mukaan, se tulee kyllä niin nauttimaan! Itse lähden Tualle 4-9.6 ja siitä onkin sitten heti pian se Mynämäen näyttely. Näyttelyn jälkeen on mun ekat estekisat ja siitä pian lähden Himangalle Nooralle. Loppukuusta Ninan Nano tulee meille hoitoon. Eli aikas kivoja plänejä tiedossa, vielä muutamat kokeet jäljellä ja vihdoin sitten pääsee heti loman viettoon Tualle.

Mullahan oli tiistaina mun ensimmäiset ratsastuskisat. Vieläkin on aivan huiput fiilikset näistä. Mulle oli jaettu yllätyksenä Tyger noihin koulukisoihin. Menin ihan perusmerkin kouluohjelman ja samalla osuin seuramestaruuteen. Eli meidän seuramestaruuteen kuuluu siis nämä koulukisat ja estekisat syksyllä ja mestaruudessa on kolme eri luokkaa ja minä itse osallistun yhteen.

Jokatapauksessa, maanantaina mulla oli ns. valmistava treeni koulukisoihin Tygerin kanssa. Peikkilässähän melkein kenelläkään hevosella ei ole mitään apuohjia ja Tyger onkin yksi niistä harvoista joilla on. Tygerilla on yleensä thiedeman-apuohjat ja maanantaina menin sillä tosiaan ilman niitä. Sillä on ollut ne nyt jo jatkuvassa käytössä aina, kun se on ollut Peikillä ja voitte varmaan kuvitella miten ihmeissään toinen oli tilanteesta, kun niitä ei ollutkaan. Maanantain tunti mentiinkin tyylikkäästi pää pystyssä jännityneenä koko tunti, mutta onneksi sain treenattua tuon tunnin, koska Tyger oli tosi tahmea ja hidas pohkeelle.

Niin tärkeä.

Tiistaina päätin sitten, että koitampas ottaa ainakin verkkaan Maijalta lainaan kannukset ja tämä olikin oikein hyvä päätös. Nina väsäsi Tikrulle sykeröt ja toi myös valkoisen huovan, joten poitsu näytti ihan kisaponilta. Verkassa Tyger liikkui jo paljon paremmin eteen sporrien avulla ja kiva varmaan hepallekin, ettei kokoajan tarvitse muistuttaa pohkeella. Mentiin kuitenkin verkka ja rata molemmat tyylikkäästi pää pystyssä, mutta onneksi perusmerkissä ei ole väliä miten hienosti heppa kulkeekaan muodossa vai kulkeeko. Tässä välissä, kiitos Ninalle joka jaksoi ottaa meistä aivan ihania kuvia sekä Maijalle ja Ninalle super tsempeistä kisoissa, mun tsempparit. ♥

Tyger the laama

Söpis!

Nyt sain kuitenkin istuttua radalla paremmin Tygerin harjoitusravissa, mutta laukannostot oli tosi hitaat ja huonot ja niistä saatiinkin molemmista pisteet 5,5. Muuten saatiin kutosta ja 6,5 pisteitä ja prosenteiksi tuli 62,35%! Näillä kiivettiinkin ensimmäiselle sijalle ja täten myös seuramestaruuden meidän luokan ensimmäisen osakilpailun voitto. Aika mahtavat fiilikset oli kyllä ja Tyger sai paljon kehuja radan jälkeen. Tätä parempaa kisauran aloitusta ei voisi toivoa varsinkaan 17-vuotiaan estehepan kanssa. Niin hieno ja symppis Tikru!

Se on niin suloinenki!

En ole muuten ikinä kohdannut heppaa, joka nuolisi noin paljon. Kaikkea.

Eilen eli keskiviikkona olin pitkästä aikaa hyppäämässä esteitä ja pääsin menemään mun luottoheppa Necolla. Necon kanssa menee aina hyvin ja nyt meidän verkka meni varmaan parhaiten ikinä. Koko maneesissa oli paljon tilaa ja varsinkin laukassa pääsin tekemään tajuttoman suuria pääty-ympyröitä, joilla Neco vertyi tosi hyvin. Hypättiin kivaa simppeliä rataa ja hyppäsin myös mun ennätyksen, noin 85cm. Neco oli niin hieno ja tosi positiivisella mielellä menossa. Jospa saisin Necon tai Tygerin mun ensimmäisiin estekisoihin silloin 13.6. Nyt kuitenkin itse painun nukkumaan, että huomenna jaksaisin edes vähän lukea vikoihin kokeisiin...

Necsu korvat tötteröllä tuijottelee heinäkärryä