Held me so close I could hardly breathe

Sain tuossa muutama viikko sitten inspiraation kuvata varustepostauksen, siispä kuvasin sen innoissani ja jälki olikin yllättävän hyvää. Kuitenkin tiedostoja koneelle siirtäessäni ne olivat vioittuneet jostain syystä enkä lopulta monen tunnin yrittämisen jälkeen saanut niitä koneelle. Siispä kuvasin tuossa pari viikkoa takaperin uudestaan varustepostauksen minun vanhalla kameralla, 1100D:llä. Nyt videot onneksi toimivat ja koko varustepostauksesta tulikin oikein kiva. Videolta jäi pois mm. ruoka-ja juomakupit sekä pelastusliivit, mutta ne eivät nyt olleet kaikista oleellisimpia. Toivottavasti pidätte tästä yhtä paljon, kuin aiemmista vaikka tästä venähtikin 21-minuuttinen video.

I want to be forever like smoke in the air

Tänään tulee postausta meidän tavaroihin ja tarvikkeisin liittyen. Voin vinkata, että tässä lähiaikoina on tulossa myös toinen postaus tavaroihin liittyen, joka sisältää myös hieman pidemmän videon. Tällä kertaa esittelen teille kuitenkin tavaroita, joita ehdottomasti suosittelen kaikille. Nämä ovat joko koituneet käytössä hyväksi tai muuten vain erinomaisia meidän taloudessa. Nemon serkku Nakki ja äiti Kaapeli ovat nyt pari päivää meillä hoidossa, joten koitan ehtiä ottamaan kuvia ja kertomaan vähän meidän tekemisistä. Tänään on luvassa kolmikon pesu-trimmauspäivä. Nyt kuitenkin tavaroihin!

 Pantojahan meiltä löytyy oikein olan takaa, mutta tässä kuitenkin meidän lempparit. Vasemmalla on ehkä meidän kaikista pienin panta, feelin turkoosi nahkainen puolikurkka. Tämä on ollut tosi hyvä ja taitaakin olla näistä vanhin. Sen vieressä on myös feelin panta, pinkki iso solkipanta. Tämän ostin joskus -70% alennuksesta ja olen tykännyt hurjasti. Tuon Hurtan vanhan malliston pehmeän puolikurkan ostin käytettynä ja se onkin varmaan mun lempipanta. Aika iso, mutta Nemolle just sopiva ja näyttää kuvissakin kivalta. Oikealla oleva beige-musta nahkainen solkipanta taitaa olla mätsäreistä voitettu, tämä myös tosi kiva simppeli nahkapanta. (en muuten tiedä mitä tuon Hurtta-pannan väreille tapahtui, se ei siis ole lila oikeasti)

Tässäpä on meidän käytetyimmät hihnat. Mustapunainen on tosi pehmeä nahkahihna, pari vuotta sitten voitettu mätsäristä. Siinä on tuommoiset kivat yksityiskohdat lukon vieressä ja se on just sopivan pituinen eli 180cm. Tuo grippi on aika uusi, ostettu koiramessuilta muistaakseni. Meillä on kauan ollut 2m punainen grippi, kunnes siitä repesi käsilenkki ja se oli muutenkin niin kulunut, että uuden osto oli edessä. Siispä ostin kympillä uuden punaisen 180cm gripin Berran kojulta messarista. 

Meidän lempivaljaat, ratian punaiset y-valjaat. Nemolla on usein ongelmana, että valjaat tulevat kainaloihin ja näiden kanssa ei todellakaan ole sitä ongelmaa. Nämä näyttävät myös tosi kivoilta kuvissa ja ovat kivan pehmeän tuntuiset varmasti päälläkin. Saatiin nämä joskus Tualta ja ovat kyllä toimineet oikein mahtavasti. Harmi, ettei ratiaa myydä enää useimmissa liikkeissä muuten olisin ostanut varmaan toiset esim. vihreänä. 

 Pari hoitotarviketta, vasemmalla on meidän neljä vuotta uskollisesti palvelleet kynsisakset. Nämä ovat sitä paljon kehuttua Millers-merkkiä. Ovat kyllä olleet ihan parhaat ja vieläkin leikkaavat terävästi. Niiden vieressä on meidän toinen pohjavillanpoistaja (aka halvempi furminaattori), joka on voitettu muistaakseni mätsäristä. Tämä on tosi hyvä ja Nemostakin lähtee ainakin pussillinen karvaa, kun harjaan. Tuo Animagin ensiapulaukku on myös osoittautunut erinomaiseksi, sekin voitettu mätsäristä. Siellä on kaikkea tarpeellista esim. anturahaavan/muun haavan hoitoon. Viimeisenä on Relaxantin hoitovoide esim. kuiviin ja halkeilleesiin anturoihin. Tämäkin on ollut erinomainen, pehmentää ja korjaa anturoita heti parissa päivässä.

 Tässä on meidän tällä hetkellä kaapista löytyvät lempinamit. Nuo Eukanuban keksit on voitettu helmikuussa showhau centerin mätsäristä ja ne ovatkin olleet ehdottomasti Nemon lemppareita. Toinen menee ihan sekaisin niistä ja alkaa pörräilemään innoissaan. Toinen saman reaktion saava on kaikki kanafileet. Kuvassa nyt Lidlistä ostettuja kanafileitä, mutta kaikki kelpaavat Nemolle. Nämä ovat tosi hyviä treeninameja, koska Nemolla pysyy hyvin vire päällä.

Viimeiseinä, muttei vähäisimpinä on Nemon lempilelut. Näitä se aina kiikuttaa kaikkialla jos joku tulee kotiin. Tuo mansikkalelu on suht pehmeää muovia ja siitä kuuluu hauska ääni, kun sen puree kasaan, joten Nemppa varmaan siksi pitää siitä. Kanilelu oli Nemon joululahja, se on suht iso ja ihanan pehmeä. Sammakkolelu ollaan saatu Tualta, Nemolla on ennenkin ollut samanlainen, joka tosin katosi joskus johonkin. Meillä on kaksi tuommoista dinolelua, mutta toinen on myös kadonnut johonkin, joten jäljellä on vain tuo toinen. Noiden sisällä on tosi isot vingut, joten Nemppa pitää niistä.

Omanlaisia studiokuvia

Mr. Fox

Voitettiin Lemmikkitarvikkeen arvonta elokuun lopussa, joten saatiin hieman shoppailla. Riitan pennuille (Oak Barrel'sille syntyi tosiaan yksi ruskea narttu ja yksi musta uros) ostin parit jutut ja Nemolle uuden vinkupallokettu-lelun, jonka me yhteistuumin nimettiin nimeltä Mr. Fox. Tässäpä siis kuvia, jotka ehdin käsitellä tänään Nempasta ja kettulelusta. ps. Pahoittelen postaustaukoa, mutta koulukiireitä on...

 

Nemon varustepostaus 2/2!

Kas näin, siinä se on vihdoin. Muutamia kyselyitä on tullut, että missä tämä on viipynyt ja päätin viivästyttää tämän julkaisemista vielä kuvaamisenkin jälkeen, että saan teille tälle leiriviikolle jotain julkaistavaa. Älkää välittäkö mun tekemästä oudosta liikkeestä videon alussa, sille on kuulkaa naurettu... Mutta tässä se on, toivottavasti tykkäätte. :)

Unboxing! (arvontapalkintojen + & -)

Saatiin siinä puolitoista viikkoa sitten Petnetstorelta viestiä, että olimme voittanut kevät-arvonnan! Olen tosiaan ollut jo pidemmän aikaa Petnetstoren aktiivibloggaaja ja näin pääsin myös mukaan arvontaan. Postissa saapuikin mukavan kokoinen paketti, joka sisälsi kaikenlaista keväistä. Sivualkissa jotkut ovatkin varmaan hoksanneet tämän kyseisen kaupan mainospalkin! HUOM! Muistakaapa vastata kyselyymme postauksia koskien. Eiköhän aleta tutustumaan hieman lähemmin mitä tämä paketti sisälsi. ps. Unboxing-video postauksen alaosassa!

+ Tämä oikeasti on huoneenlämpöisenä mukavan viileä! Itsekkin välillä käytän sitä jalkojen viilentämiseen...

+ Mahtuu helposti mukaan kaikkialle ja saa taiteltua hyvin

- Suht. painava, joten en itse lähtisi raahaamaan esim. mätsäriin, kun mennään busseilla kuitenkin

- Vaikka tuo on L-kokoa on se kuitenkin suht. pieni. Nemo ei esimerkiksi mahdu tuohon mitenkään kokonaan.

Kokonaisuudessaan ihan ok tuote, vaikka viilennysmanttelit ovat omasta mielestä kuitenkin paljon käytännöllisempiä! Tuo on nyt Nemon häkissä missä Nemo makoileekin aika usein. Öiksi siirrän sen sängyn viereen ja Nemo aina nukkuu sen vieressä sillain, että sillä on pää sen päällä ja muu kroppa matolla. Nemo.....

+ Kelluu! Kaikki vesilelut on plussaa
+ Näkyy hyvin vedestä
+ Kätevän kokoinen, mahtuu hyvin Nemon suuhun ja saa oikeastaan mistä vain kohdasta otteen
+ Aivan tosi kivaa materiaalia. Kestävää, ei mene rikki repimisestä tai puremisesta, mutta kuitenkin ns. pehmeää muovia, ei ihan kovaa. Heti ensimmäisen riekunnan jälkeen ei ollut yhtään jälkiä.
+ Ei kerää likaa, kuten moni vesilelu kastuessaan.

Miinuksia en edes keksinyt. Kaikenkaikkiaan aivan mahtava juttu noille kaikille vesihulluille. Nemo varsinkin tykkää ihan hirmuisesti mennä tuon perässä ja hakea. Eikä muuten oikeasti ollut yhtäkään jälkeä. Ihan huippujuttu.

+ Clickeri ja kosketuskeppi samassa, jee! Vihdoin me saatiin kosketuskeppikin.
+ Kosketuskepin säädettävä pituus on super.
+ Clickerissä hyvä, ei metallinen, ääni.
- Tuo osa, jonka voi kiinnittää esim. housun reunaan ei pysy kovin hyvin jos juoksee tms.
- Ei mahdu taskuun kovin kätevästi.

Päästiin Nemon kanssa sitten harjoittelemaan kaikenlaista koskettamista. Seuraavaksi opetan sille valojen päälle laitoin kunhan se tajuu kokonaan miten tuohon pitää koskea. Treenaus alkakoon!

+ Herkkuja ei voi ikinä olla liikaa, joten siksi olikin mukava saada uudenlaista täydennystä kaappiin!
+ Keskimmäiset ovat meidän suosikkeja, niitä on hyvä määrä tuossa pussissa hintaan nähden ja ne ovat hyviä koostumukseltaan.
+ Pussit on uudestaan suljettavia & avattavia.
- Reunimmaisten pussejen herkut ovat hyvin hajoavia, vaikka kovasti maistuvatkin ruskuaiselle.
- Oik. pussin herkut haisee karmeelle... t. Variksia metsässä viskova noutajaihminen

Noi keskimmäiset on kyllä parhaita ikinä. Ne ei murennu, niistä ei jää haju käsiin jne. Nemo tykkää hirmuisesti eikä sillä mene kauaa syödä noita.

+ Tukeva ja hyvä, saa asetettua hyvin ja herkut pysyy!
+ Kiristys-mekanismi, ettei herkut sitten lennä juostessa.
+ Hyvin tilava.
+ Mahtuu hyvin mukaan, kun taittuu kasaan
- Kiristysmekanismi tuottaa ongelmia, kun rupeat antamaan koiralle herkkua. Sen joutuu ensin löystämään ja sitten vasta kaivamaan herkun.
- Pikkuvikoja, mutta väriltään ei oma suosikki...

Nyt, kun mietin, eihän meillä edes ole tämmöistä herkkupussia, joka olisi näin tukeva. Eli siinä mielessä tämä oli hyvä jos en jaksa raahata treenitaskua mukana johonkin.

+ Lisää vesileluja, Nemo tykkää!
+ Ja se vielä vinkuu, superia.
+ Muksan värinen, näkyy vedestä

- Näistä en niinkään perusta, kun noissa on tuota pumpulia/sen kaltaista ainetta sisällä.
- Eli kun tulee yksikin pieni reikä se laajenee ja pumpulia tulee ulos.
- Ei kestä kauaa meidän käytössä yllä mainittujen takia

Semmoista. Siinä taisikin olla tällä kertaa kaikki tavarat. Alla vielä Jerin uimakuva sekä Unobxing-video, joka kuvattiin Nipan kanssa viime viikonloppuna. Kertokaa toki mitä tykkäsitte vähän erilaisesta postauksesta.

Nemon varustepostaus osa 1/2!

Wolá!

Uudistettu ratsastustarvikkeiden esittely!!

Se on täällä taas! Ridavarusteiden video tosiaan, siinä koottu nyt sitten kaikki ratsastustarvikkeet ja uusia ei varmasti ole vähään aikaan tulossa. Kuvattiin Nipan kanssa myös vihdoin Nemon kaikkien tavaroiden videopostaus, joka alkaa tulemaan osissa blogiin. Mulle iski kauhea postailukärpänen ja ajastuksessa on jo muutama postaus tulossa teille, tämänkin laitoin ajastukseen. Hihiii, huomenna Nipan kanssa tallille ja illala juna-asemalle ja lähtö Pyhälle. Kiitoskiitos tuhannesti taas Nipsu tästä videon kuvauksen avustuksesta jaja kaikesta avusta! Vitsi mulle tulee aina ilonen fiilis, kun katson tuota varustepostausta, se on jotenkin kauhean positiivinen. Postaus tosiaan ajastettu ja juttua on tulossa lähipäivinä blogiin minkälaista Pyhällä onkaan. Toivottavasti tykkäätte videosta. :)

Me oltiin vähän Jyväskylässä!

Kiireinen vai laiska kirjoittaja?? No jokatapauksessa. Lauantaina oltiin käymässä kaverin kanssa Lemmikkimessuilla ja samalla pentunäyttelyssä tervehtimässä tuttavia. Miiahan oli siis unohtanut Jerin sinne ilmottaa, joten ei valitettavasti sen kanssa sitten päästy osallistumaan. Siellä oli tosin Jerin sisko Pihla, joka oli kyllä ihan samanlainen laiskuri, kuin tuo Jerppakin. Ostin Nemolle sieltä herkkuja yhteensä ehkä n. 6-7 litraa ja uuden aivan ihanan paksun noutajahihnan. Messuilta kotiin tullessa oli iloinen ja energinen koiruus vastassa joka pääsikin suoraan pesulle ja sen jälkeen trimmaukseen. Mukava karvakasa siitä lähtikin rinnasta ja korvista. Klippasin kans hännän pitkästä aikaa sopivan lyhyeksi ja nyt se näyttikin oikein nätiltä. Loppujenlopuksi tulos oli ihan nätti ja koiruus näytti tältä:

Postauksen kuvat c. Tua P, paitsi pari kuvaa c. Elsi. Aamulla olin laittanut herätyksen varttia yli kuudeksi ja ihana tunne, kun kerrankin herää herätykseen, yleensä herään aina ennen sitä... Laittelin vikat kamat ja lihapullat laukkuun, nutturan ja näyttelyvaattet ja valmiina lähtöön. Miia otti meijät Nempan kanssa kyytiin pihalta ja lähdettiin Jyväskylää kohti. Menomatka meni tosi kivasti, puhuttiin koiruuksista ja vähän kaikesta sekaisin. Näyttelypaikalla raahattiin tavarat ja koiruudet ovista sisään ja saatiin samalla kaikille Training bar-patukat! Flättien kehät oli kätevästi _ihan sisääntulo-ovien edessä, mutta valitettavasti ulkoilutuspaikka olikin pidemmällä. Leiriydyttiin siihen ja ruvettiin odottelemaan flättikehien alkua.

Miehet rivissä, koska tähän en löytänyt parempaa kuvaa :D

Tässä välissä ehdin hyvin reenata Jerin ja Nemon ja samalla multa kysyttiin josko haluaisin handlata Poika-flätin ja tietty halusin! Kauan blogia lukeneet tai postauksia selanneet tietävätkin Pojan (Mei Dan Kärrynpyörä), sen hösläävän ja energisen pikkumiehen. Tosiaan, reenattiin koiruuksien kanssa, Poika ei meinannut millään pysyä housuissaan ja itse ihmettelin miten tää oikein tulee menemään, kun mies steppasi ja hyöri kokoajan. Poitsun omistaja ei ollut mukana, mutta koiruuden tuoja sanoi, ettei se muiden kanssa ikinä käyttäydy noin energisesti! Hyvin se sitten keskittyi, kun vähän hidasti vauhtia. Pian katselinkin, että kultuthan olivat jo lopussa ja tässä välissä Tua tuli myös Karrin kanssa tervehtimään. Nemo oli ihan innoissaan Karkista nähtyään viimeksi sitten koiraleirillä.

Ensimmäisenä oli urosten pentuluokka, se oli täynnä niitäniitä Heilurihännän-pentuja ja en pahalla tarkoita, mutta omaan makuun kaikki olivat jotenkin epätasapainoisia tms. yhdellä oli ihan oudon muotoinen pää ja kaula jne. Jeri oli niistä omasta mielestäni tasapainoisin, vaikka se onkin niistä vanhin. En nyt siksi ns. kritisoi, koska Jeri oli viimisin vaan koska meh, en vaan tykännyt. Narttuluokan ainoa Heilurihännän-narttu oli kyllä tosi hieno mun mielestä. Jeri oli siis neljäs, mutta penneli esiintyi ihan älyttömän hienosti, varsinkin seisoi ihan superisti ja ravikin oli suuri sydän. Pätevä pieni, seuraavaksi junnukehiin! Tuomarilla oli ihan kivoja kehuja pennnelistä, paitti sitä ihmettelin, kun molemmilla, Nemolla ja Jerillä luki arvosteluissa "liian pentumainen" ja "liian nuorekas kroppa", kun koiruudet kuitenkin olivat NUORISSA ja PENNUISSA...

c. Elsi!! (mutiaiset.blogspot.com) Alempi kuva myös c. Elsi!

Nemo ravasi ihan älyttömän hienosti omaan silmään, edellä hihna kireällä. On muuten harjoiteltu paljon tuota edellä ravaamista ja hienoa, että osasi. Meitä vastaan oli kaksi hienoa mustaa tosi kehittynyttä nuorta, joten en ihmettele, että oltiin kolmosia, koska ne tosiaan oli tosi kehittyneitä! Nemo ravas silti niiiiniin hienosti, vaikka no-nykyään meidän paras juttu on mennyt suoraansanottuna paskaksi. Siis koiruus seisoo tosi hyvin, mutta se siirtää _kokoajan toisen takajalan rungon alle joten pitää heilauttaa kättä, että laittaa sen takasin. (se siis siirtää jo käden heilautuksesta jalan paikalleen) Tätä pitää toistaa tosiaan ihan liikaa ja jos käskee kunnolla niin wips, iloinen häntä menee alas. No tosiaan, meille heilautettiin sinistä lappua eli EH, mutta aivan upea arvostelu!

"Erittäin hyvä tyyppi. Maskuliininen pää. Sopiva kaulan pituus. Vieläkin hieman nuori kehosta. (niin täh...nuorissahan se koira onkin, jo jatketaan) Hieman lyhyt lantio, joka saa hännän nousemaan liikkeessä. Hyvin kehittynyt eturinta. Hieman suora olkavarsi. Hyvin kulmautunut takaa. Erittäin hyvä luusto. Haluaisin ns. tiukemmat jalat? (Would like tighter feet) Hyvät sivuliikkeet, erittäin ahdas takaa. Upea väritys. Hyvä luonne."

Tuommoinen arvostelu sille Nempalle, yhtä kohtaa en tajunnut yhtään, joka lukeekin tuossa myös englanniksi. Seuraavana otin suoraan Pojan ja kiidettiin miehen kanssa kehään. Sopivasti ehdittiin, kun avouroksia vasta kasattiin. Poika oli iiihan innoissaan ja aluksi ei seisomisesta tullut mitään, kunnes vähän rauhottui. Sillä on kyllä oikeasti ihan kadehdittavan upea ja tahdikas ravi. Arvostelua en edes ehtinyt lukea, mutta luulen, että ravia kehuttiinkin. Hyvin malttoi seistä pätkittäin yksilöarvostelussa, pätevä mies. Ravit taas ihan nannaa silmille ja handlerillekkin. Kilpailuluokassa oli päälle kymmenen avourosta ja mitä-me Pojan kanssa jatkoon neljän parhaan joukkoon. Mun ilme oli siinä kohtaa ihan, että MITÄ. Ja meidät sijoitettiin vielä kolmanneksi, wou! Tuomari kehui ja sanoi, että olisi ollut parempikin sijoitus jos Pojalla olisi ollut turkki, mutta wau saan olla tuosta niin ylpeä. Poika siis AVO ERI AVK3!!

Seuraavana meni Rippe PU-kehään. Sijoitusta ei tullut, mutta se haettu SERTi napsahti ja samalla miehekkeestä tuli Suomen muotovalio. Ripellä oli oikein komea päivä siis! Siitä sitten vielä käytiin Tuan kanssa shoppailemassa ja ostin paljon erilaisia nameja Nemolle. Ihan upea löyty tuli kans bongattua oli kympillä Hurtan semmoi heijastinliivimyrskypuku-mikälieonkaan. Kuva löytyy alta. Miia osti koiruuksille uudet pedit ja suuremmassa pedissä Nemo saikin matkustaa mukavasti takaisintulomatkan. Mie itte nukahin "vähän" matkalla ja muuten sitten juteltiin Miian kanssa kaikenlaisesta. Kaikenkaikkiaan ihan superkiva reissu ja mulla ainakin oli tosi kivaa matkata Miian kanssa, toivottavasti uudestaan jossain kohtaa. Maanantaina menin ridauksen Ripalla ja oon kans hoitanut Miian koiruuksia pitkien päivien aikana nyt, niistä pari kuvaa alla. Postausta tulossa taas kunhan saan kunnon kuvia, vikoja kysymyksiä ehtii vielä lähettää kysymyspostaukseen! :)

 

55 000!!!!!

Viidenkymmenenviidentuhannen katsomiskerran rajapyykki pamahti rikki... Oisitte nähneet miun ilmeen, ko näin, että oli jo ylikin tuon määrän ihmisiä käynyt katselemassa blogiani. Siis ihan huisia ja haluan kiittää teitä kaikkia kovasti jotka ovat jaksaneet lukea tai muuten vain katsella blogiani!! Lähden itse kohta ulos Miian koirien kanssa ja otan kameran mukaan, joten sieltä saatte kuvia. Ja tuon 55 000:n katsomiskerran kunniaksi otin itseäni niskasta kiinni ja kuvasin teille Maailmanvoittaja-näyttelystä tehdyistä ostoksista videon. Huisia! :)

Uusia varusteita + superponi!

Meidän uudet varusteet tosiaan saapuivat jo torstaina ja nyt vasta sain niistä kuvia tänne. Lähetin siis yhdelle pannantekijälle petsiestä kaikki omat pantojentekotarvikeeni, koska en enää tarvitse niitä. Vastineeksi sain alla olevat tavarat. Ihan superia laatua ja tykkään kovasti muutenkin. Jos nyt joku tahtoo itse tilata kys. henkilöltä niin täältä löytyy!

Ensimmäisenä esittelyyn tulee Nemon fleecesetti. Kuvia en saanut järjesteltyä järkevästi, mutta kyllä niistä selvää saa. Eli panta on just eikä melkein sopiva Nemolle, taisin järkyttyä hieman, kun tajusin, että Nemon kaulanympäryys on jo n. 52cm... Kuitenkin, nuo on aikas samanlaiset, samaa väriä ja samaa kangasta. Molemmissa on heijastavaa nailonnauhaa.


Nemo sai nyt toimia kaikissa pannoissa "mallina", joten tungin sille noi spanieleidenkin pannat päähän. Vasemmalla on pelkästään Pepin pehmofleecepanta, joka on muuten niin ihanan vaaleanpunainen, etten pääse yli! Puolikuristava tuokin. Oikealla on sitten kaikkien käytössä oleva samanlainen pehmofleecehihna, kuin sininenkin. Tosin, tuo on vain vaaleanpunainen, ellette huomanneet. :D

Seuraavana esittelyssä on vähän erilaiset jutut. Eli Nemolle tilattu vihreä pehmofleecepanta. Tuo on puolikuristavalla ketjulla, muut taas nauhalla. Vihreä tosiaan on ja heijastavaa nailonia. Tuo hihna saatiin yllärinä, sen on itseasiassa tehnyt Pöppis-sheltti petsiestä, mutta Viljan om. lähetti sen nyt meille, kun eivät tarvinneet sitä. Tuota hihnaa olenkin nyt käyttänyt tosi paljon!

Viimeisenä Viljalta saaduista tavaroista esittelyyn pääsevät yllä olevat. Vasemmalla on prismalleen samanlainen panta, kuin tuo Nemon isompi, mutta tuo on Karkille. Sitten ne on ihan samanlaisia söpiksiä! Oikealla on pitkään haikailtu hihnanjakaja, joka on just semmoinen, kuin halusin. BGB-lukot päissä, keskellä lenkki ja muuten se on heijastavaa kangasta. Ihan super esim. kun olen molempien koirien kanssa ulkona niin ei tarvitse kahta hihnaa. Talvella pääsee kans vetohommissa siihen välikappaleeksi.

Tämän pannan sain jo viime viikonloppuna, kun Tua oli täällä Karkin kanssa. Koska annoin Karkille meidän nahkapannan, saatiin me Tualta ja Karkilta tuo panta. Ei me oltais tarvittu, mut on toi niin hieno! Käytössä on nyt ollut paljon samalla, kun käytetään meidän uutta nahkahihnaa. Voisin muuten tehdä uusitun varustepostauksen?

Ja voisin pari sanaa tähän heittää ratsastuksesta. Tunnille sain tämän superponin, eli Vaden. Menin sillä pari viikkoa sitten ja se on aina yhtä ihana! Päästiin vihdoin menemään ulos ja puolessa välissä tuli jo niin kuuma, että piti heittää huppari pois. Tehtiin paljon laukkoja lopussa ja meni taas ihan superisti. Odotan jo innolla ensi viikkoa! Nyt kuitenkin nukkumaan. Huomenna pentutreffit ja kuvaamaan ystäväisen ratsastusta.