20.5.2015

Hunnilauma rallytokoilee? (paljon kuvia)

Hurttahuoneen haaste vol.1- checked!




Printtasin pari viikkoa sitten rally-tokon sivuilta parikymmentä kylttiä. Ne vähän sitten jäi vain tuohon pöydälle kokeiden ja sateiden takia, joista kumpikaan ei innostanut lähteä koittamaan minkälaista tämä laji sitten on. Eilen kuitenkin oli vielä talleilunkin jälkeen niin upea sää illalla, että meidän oli pakko lähteä Nipan kanssa tesmaamaan tuohon lähikentälle rallytokoa. Otettiin sitten koko hunnilauma mukaan reenaamaan ja oli kyllä kaikki tosi innoissaan tästä. Sniffe on niin energinen koira, että se ei oikein jaksanut keskittyä, mutta nuo nuorukaiset tekivät oikein mainiosti. Kyllä Sniffekin sitten, kun energia hieman väheni keppejen heittelyn jälkeen.





Meillä oli kaksi rataa, ensimmäinen vähän helpompi mm. sen takia, ettei kukaan mustuaisista osaa mennä maahan. Ensin oli koiran kierto, kun koira istuu, jonka jälkeen nopeaa kävelyä ja käännös vasempaan. Sitten oli askel-istu-kaksi askelta-istu-kolme askelta-istu, joka me tehtiin muuten väärin. Hups! Viimeisenä oli vielä liikkeestä maahan, Nemo olikin ainoa joka osasi tämän. Muut saivat tehdä liikkeestä istumaan tai vaikka liikkeestä kieri, jonka eräs labbis teki... Sitten maali ja paljon kehuja koiruuksille. Ei kovin vaikea rata kunhan ei koiruudet hösellä.




Ensin oli Jessi vuorossa. Se keskittyi toosi mahtavasti ja sai kyllä kaikista eniten kehuja radan jälkeen. Ninan kanssa Jessi on kyllä niin innoissaan menossa. Ensin ei halunnut oikein istua, kun Nipa kiersi Jessin, mutta jaksoi sitten istua pälyilemällä olan yli, että missäs ohjaaja menee. Nopeassa kävelyssä se myös malttoi keskittyä erittäin hyvin. Oikeastaan kaikki muutkin liikkeet sujui Jessiltä tosi hyvin. Toisella kerralla, kun piti mennä maahaan niin neiti tosiaan alkoi siinä hassuttamaan meitä ja kierimään. Tyydyttiin sitten vain siihen, että hän istahtaa liikkeestä.


Maahan!



Nemo veti taas ihanasti innoissaan. Ei sillä ollut oikeastaan minkään liikkeen kanssa ongelmaa, se on vaan niin huippu koira. Ja onhan sen kanssa nyt triplasti enemmän reenattu, kuin noiden mustuaisten kanssa, joten siitähän se riippuu tietenkin. Nemo on aina ihanan innoissaan tekemässä kaikkea, nytkin se vaan tökki mun kättä herkkujen toivossa ja veti penturallia innoissaan.






Jeri oli kyllä lauman yllättäjä, se oikeen katsoi miten tekee kaiken ja keskittyi tosi hyvin. Istui tosi hienosti paikallaan, kun Nina kiersi sen ympäri ja seurasi nätisti namissa kiinni. Istuminen liikkeestä sujui myös tosi hyvin! Sniffellä oli tosiaan aika paljon energiaa ja pienellä avustuksella päästiin alussa edes liikkelle, kun herra ei ollenkaan malttanut olla sivulla. Paikalla istuminen minun kiertäessä tuotti myös ongelmaa, koska Niffe on aina niin innoissaan tekemässä kaikkea, mutta kyllähän se pysyikin siinä hienosti.







Toisella radalla tuli hidas kävely nopean tilalle sekä pujottelu paikalla istumisen tilalle. Istu-askel-istu jne. tilalle taisin laittaa koira eteen ja vasemmalta sivulle. Viimeisenä vielä sama maahanmeno (tai istuminen) liikkeen yhteydessä. Nemolle lisäsin vielä kivalta kuulostavan tulppaani-liikkeen jossa koira vaihtaa sisäkautta seuruupuolta oikealle. Tämä oli selvästi koirille jotenkin helpompi rata. Hienosti namien avulla kaikki suoriutuivat liikkeistä. Hitaassa kävelyssä kyllä oli keskittyminen kovalla varsinkin Sniffellä. Eipä tässä radassa sitten muuta ollutkaan, tosi mageesti osasivat kaikki keskittyä ja Nemokin suoriutui hyvin tuosta tulppaanista.




Ratojen jälkeen vielä kamat kassiin ja keppien heittelyjä iloisille koirille. Tosi hienosti meni mun mielestä verraten siihen, että meidän kaikkien eka kerta tämän lajin parissa. Kaikki noutajat loppujenlopuksi keskittyivät erinomaisesti verrattuna minkälaisia hötkylöitä ne nyt yleensä ovat. Varmaan vielä joku toinenkin päivä mennään tätä reenaamaan lisää! Osallistukaa toki tähän haasteeseen mikäli vielä ehditte. Me jätettiin tämä nyt tosiaan hieman viime tinkaan.



♥

14.5.2015

Unboxing! (arvontapalkintojen + & -)



Saatiin siinä puolitoista viikkoa sitten Petnetstorelta viestiä, että olimme voittanut kevät-arvonnan! Olen tosiaan ollut jo pidemmän aikaa Petnetstoren aktiivibloggaaja ja näin pääsin myös mukaan arvontaan. Postissa saapuikin mukavan kokoinen paketti, joka sisälsi kaikenlaista keväistä. Sivualkissa jotkut ovatkin varmaan hoksanneet tämän kyseisen kaupan mainospalkin! HUOM! Muistakaapa vastata kyselyymme postauksia koskien. Eiköhän aleta tutustumaan hieman lähemmin mitä tämä paketti sisälsi. ps. Unboxing-video postauksen alaosassa!


+ Tämä oikeasti on huoneenlämpöisenä mukavan viileä! Itsekkin välillä käytän sitä jalkojen viilentämiseen...
+ Mahtuu helposti mukaan kaikkialle ja saa taiteltua hyvin
- Suht. painava, joten en itse lähtisi raahaamaan esim. mätsäriin, kun mennään busseilla kuitenkin
- Vaikka tuo on L-kokoa on se kuitenkin suht. pieni. Nemo ei esimerkiksi mahdu tuohon mitenkään kokonaan.

Kokonaisuudessaan ihan ok tuote, vaikka viilennysmanttelit ovat omasta mielestä kuitenkin paljon käytännöllisempiä! Tuo on nyt Nemon häkissä missä Nemo makoileekin aika usein. Öiksi siirrän sen sängyn viereen ja Nemo aina nukkuu sen vieressä sillain, että sillä on pää sen päällä ja muu kroppa matolla. Nemo.....



+ Kelluu! Kaikki vesilelut on plussaa
+ Näkyy hyvin vedestä
+ Kätevän kokoinen, mahtuu hyvin Nemon suuhun ja saa oikeastaan mistä vain kohdasta otteen
+ Aivan tosi kivaa materiaalia. Kestävää, ei mene rikki repimisestä tai puremisesta, mutta kuitenkin ns. pehmeää muovia, ei ihan kovaa. Heti ensimmäisen riekunnan jälkeen ei ollut yhtään jälkiä.
+ Ei kerää likaa, kuten moni vesilelu kastuessaan.

Miinuksia en edes keksinyt. Kaikenkaikkiaan aivan mahtava juttu noille kaikille vesihulluille. Nemo varsinkin tykkää ihan hirmuisesti mennä tuon perässä ja hakea. Eikä muuten oikeasti ollut yhtäkään jälkeä. Ihan huippujuttu.

+ Clickeri ja kosketuskeppi samassa, jee! Vihdoin me saatiin kosketuskeppikin.
+ Kosketuskepin säädettävä pituus on super.
+ Clickerissä hyvä, ei metallinen, ääni.
- Tuo osa, jonka voi kiinnittää esim. housun reunaan ei pysy kovin hyvin jos juoksee tms.
- Ei mahdu taskuun kovin kätevästi.

Päästiin Nemon kanssa sitten harjoittelemaan kaikenlaista koskettamista. Seuraavaksi opetan sille valojen päälle laitoin kunhan se tajuu kokonaan miten tuohon pitää koskea. Treenaus alkakoon!
+ Herkkuja ei voi ikinä olla liikaa, joten siksi olikin mukava saada uudenlaista täydennystä kaappiin!
+ Keskimmäiset ovat meidän suosikkeja, niitä on hyvä määrä tuossa pussissa hintaan nähden ja ne ovat hyviä koostumukseltaan.
+ Pussit on uudestaan suljettavia & avattavia.
- Reunimmaisten pussejen herkut ovat hyvin hajoavia, vaikka kovasti maistuvatkin ruskuaiselle.
- Oik. pussin herkut haisee karmeelle... t. Variksia metsässä viskova noutajaihminen

Noi keskimmäiset on kyllä parhaita ikinä. Ne ei murennu, niistä ei jää haju käsiin jne. Nemo tykkää hirmuisesti eikä sillä mene kauaa syödä noita.




+ Tukeva ja hyvä, saa asetettua hyvin ja herkut pysyy!
+ Kiristys-mekanismi, ettei herkut sitten lennä juostessa.
+ Hyvin tilava.
+ Mahtuu hyvin mukaan, kun taittuu kasaan
- Kiristysmekanismi tuottaa ongelmia, kun rupeat antamaan koiralle herkkua. Sen joutuu ensin löystämään ja sitten vasta kaivamaan herkun.
- Pikkuvikoja, mutta väriltään ei oma suosikki...

Nyt, kun mietin, eihän meillä edes ole tämmöistä herkkupussia, joka olisi näin tukeva. Eli siinä mielessä tämä oli hyvä jos en jaksa raahata treenitaskua mukana johonkin.
+ Lisää vesileluja, Nemo tykkää!
+ Ja se vielä vinkuu, superia.
+ Muksan värinen, näkyy vedestä

- Näistä en niinkään perusta, kun noissa on tuota pumpulia/sen kaltaista ainetta sisällä.
- Eli kun tulee yksikin pieni reikä se laajenee ja pumpulia tulee ulos.
- Ei kestä kauaa meidän käytössä yllä mainittujen takia

Semmoista. Siinä taisikin olla tällä kertaa kaikki tavarat. Alla vielä Jerin uimakuva sekä Unobxing-video, joka kuvattiin Nipan kanssa viime viikonloppuna. Kertokaa toki mitä tykkäsitte vähän erilaisesta postauksesta.


12.5.2015

Voihan mätsäreiden kevät

Muistin vasta viime viikolla loppuviikosta, että olin ennakkoilmoittautunut Pinserit RY:n järkkäämään mätsäriin. Huomasin myös, että se olikin eri paikassa, kuin olin muistellut, mutta eiköhän matka kuitenkin käynyt kohti mätsäriä. Tällä kertaa pääsi myös meidän mettäkoira Jessi mukaan mätsäilemään. Niimpä kävi matka lauantaina yhdentoista maissa kohti Helsingin Herttoniemeä. Hyvin päästiin perille pieniä muttia lukuunottamatta. Pieni hienostolabu ei uskaltanut mennä liukuportaita metroon, joten Nina sitten kantoi Jessin. Onneksi hää on oikein siro labbis. Nemo meni hienosti heti pienen empimisen jälkeen. Rohkeat koiruudet kyllä, hienosti olivat ekaa kertaa metrossa. Tai ainakin Jessi oli ekaa kertaa!

Vähän yli kaksitoista päästiin mätsäripaikalle ja siitä sitten leiriydyttiin Saarniraivion kentän (hiekkakenttä) viereen puiden alle. Nemon laitoin puuhun kiinni, että rauhottaisi hieman ja oli poitsulla kova jano. Kävin ilmoittautumassa junnu handleriin, Nina laittoi Jessin isoihin ja Nemon kuittasin paikalla olevaksi. Noutajien kanssa hieman vielä reeniä, nakit taskuun ja jh-kehään ruskuaisen kanssa. Nemolla ei ollut lauantaina alussa ollenkaan oikein intoa, se vähän roikkui perässä ravissa. Loppua kohden sitten innostui hirmuisesti ja sai draivia. Kymmenen junnua oli yhteensä, pari isoa ja muut olivatkin sitten pienempien koiruuksien kanssa. Oltiin Nemon kanssa vikoja.



Nemo taas hienosti käyttäytyi, näytti hampaat nätisti ja totteli, kyllä se ravikin siitä sitten vähän parani. Saatiin myös arvostelupaprut, jossa meillä oli kaikki erinomaista, hyvä Nemppa! Tuomari kokosi junnut vielä yhteen ja otti neljä jatkoon. Me oltiin yksi niistä. Seisotettiin sitten koiria hetki, jonka jälkeen tuomari sijoitti meidät. Nemolla alkoi "nakit nousta päähän" lopuksi ja keskittyminen vähän herpaantui. Hienosti fläpä kuitenkin jaksoi, Nemon kanssa JH 4/10. Oikein pätevä ruskuainen. Saatiin palkinnoksi kiva pokaali ja ruusuke sekä kukkia ja muita pikkukamoja.






Kohta alkoi isot, joissa me oltiin heti toisessa parissa. Kuten sanoin Nemo sai tosiaan kivasti draivia kun päivä eteni ja aurinko meni edes hieman pilveen välillä. Vastassa oli hienoliikkeinen dallu. Tuomari sanoi taas, että mielellään olisi molemmille antanut punaisen, mutta tällä kertaa meille sininen, kun dalmatialainen liikkui hieman paremmin. Hetken odottelun jälkeen Nipa meni Jessin kanssa kehään. Sieltä tulivat hienosti kehujen ja punaisen nauhan kera. Jessi on nyt tajunnut tän seisomisen idean, oikein pätevä parivaljakko. Katsokaa toki Ninan postaus kans mätsäristä.





Pian mentiin Nemon kanssa sinisten kehään. Juostiin ja seistiin. Nyt ruskea seisoi oikein mallikelpoisesti paikallaan. Nemolle siis paljon rapsutuksia. Taas otettin neljä jatkoon ja ihanasti me oltiin taas jatkossa! Pian tuomari alkoikin sijoittaa koiria ja, kun meidän lisäksi oli yksi jäljellä ohjattin meidät ykkösiksi. Vitsi Nemo on niin hieno koiruus, ei vaan ulkonäöltään vaan, kun se on niin ihana luonteeltaankin. Puupääruskea. Jessi meni vielä Ninan kanssa kehään, hienosti tytsy jaksoi keskittyä vaikka namit loppuivat kesken kehän. Ei tullut sijoitusta, mutta saatiin olla ylpeitä pikkumustasta.


 Pienen odottelun jälkeen me suunnattiin vielä BIS-kehään. Koiria oli n. 12, joista neljä oli pinsereitä. Juostiin taas kahdessa osassa. Nemo meni aivan upeasti löysällä hihnalla ja hienolla draivilla ottaen musta pientä etäisyyttä. Vitsi se näytti omaan silmään mageelta. Tuomari sitten tiputteli koiruuksia ja arvatkaa olinko iloinen, kun huomasin että oltiin top-5 joukossa. Mieletöntä. Koiria alettiin laittamaan sijoille ja pian olikin kahden koiran "kunniakierros", jossa me ravattiin ruskuaisen kanssa. Meidät ohjattiin kakkosiksi ja ykköseksi vetskuajokoira. Saatiin paljon kehuja tuomarilta, hän oli entinen ulkomuototuomari Reijo Latvala! Nemolla kuulemma tosi hienot askeleet, eikä yhtään ahdas takaa sekä fiksu ja kaunis pää, sisältä ja ulkoa.
Iloinen ruskea...!
Jessi 1w 6,5kk
Vitsi mä olen taas ylpeä noista molemmista, varsinkin Nemosta. Molempien arvostelulapuissa kaikkiin kohtiin ruksattu erinomainen ja käyttäytyivät tosi mainiosti. Saatiin ihanaihana ruusuke ja uusi pokaali mun pöydälle rivin jatkeeksi. Palkinnoksi tuli myös paljon muuta, sekä mm. ihana paksu nahkapanta. Se pääsee käyttöön kunhan saan siihen rei'itettyä pari lisäreikää. Matka kävi sitten vielä kotia kohti kera neljän pussukan ja 7kg ruokasäkin. Vihdoin päästiin kotiin ja pieni uuvahdus iski. Ei siinä muuta, kuin ylös ja leipomaan äiteelle äitienpäiväkakkua. Illalla mentiin vielä Nooran ja koirien kanssa ulos, siitä myös tulossa postaus!

Iltalenkillä♥

Suuri osa postauksen kuvista c. Nina H, kiitoksia taas Nipa!!