13.4.2017

I want to be forever like smoke in the air

Tänään tulee postausta meidän tavaroihin ja tarvikkeisin liittyen. Voin vinkata, että tässä lähiaikoina on tulossa myös toinen postaus tavaroihin liittyen, joka sisältää myös hieman pidemmän videon. Tällä kertaa esittelen teille kuitenkin tavaroita, joita ehdottomasti suosittelen kaikille. Nämä ovat joko koituneet käytössä hyväksi tai muuten vain erinomaisia meidän taloudessa. Nemon serkku Nakki ja äiti Kaapeli ovat nyt pari päivää meillä hoidossa, joten koitan ehtiä ottamaan kuvia ja kertomaan vähän meidän tekemisistä. Tänään on luvassa kolmikon pesu-trimmauspäivä. Nyt kuitenkin tavaroihin!

 Pantojahan meiltä löytyy oikein olan takaa, mutta tässä kuitenkin meidän lempparit. Vasemmalla on ehkä meidän kaikista pienin panta, feelin turkoosi nahkainen puolikurkka. Tämä on ollut tosi hyvä ja taitaakin olla näistä vanhin. Sen vieressä on myös feelin panta, pinkki iso solkipanta. Tämän ostin joskus -70% alennuksesta ja olen tykännyt hurjasti. Tuon Hurtan vanhan malliston pehmeän puolikurkan ostin käytettynä ja se onkin varmaan mun lempipanta. Aika iso, mutta Nemolle just sopiva ja näyttää kuvissakin kivalta. Oikealla oleva beige-musta nahkainen solkipanta taitaa olla mätsäreistä voitettu, tämä myös tosi kiva simppeli nahkapanta. (en muuten tiedä mitä tuon Hurtta-pannan väreille tapahtui, se ei siis ole lila oikeasti)


Tässäpä on meidän käytetyimmät hihnat. Mustapunainen on tosi pehmeä nahkahihna, pari vuotta sitten voitettu mätsäristä. Siinä on tuommoiset kivat yksityiskohdat lukon vieressä ja se on just sopivan pituinen eli 180cm. Tuo grippi on aika uusi, ostettu koiramessuilta muistaakseni. Meillä on kauan ollut 2m punainen grippi, kunnes siitä repesi käsilenkki ja se oli muutenkin niin kulunut, että uuden osto oli edessä. Siispä ostin kympillä uuden punaisen 180cm gripin Berran kojulta messarista. 


Meidän lempivaljaat, ratian punaiset y-valjaat. Nemolla on usein ongelmana, että valjaat tulevat kainaloihin ja näiden kanssa ei todellakaan ole sitä ongelmaa. Nämä näyttävät myös tosi kivoilta kuvissa ja ovat kivan pehmeän tuntuiset varmasti päälläkin. Saatiin nämä joskus Tualta ja ovat kyllä toimineet oikein mahtavasti. Harmi, ettei ratiaa myydä enää useimmissa liikkeissä muuten olisin ostanut varmaan toiset esim. vihreänä. 

 Pari hoitotarviketta, vasemmalla on meidän neljä vuotta uskollisesti palvelleet kynsisakset. Nämä ovat sitä paljon kehuttua Millers-merkkiä. Ovat kyllä olleet ihan parhaat ja vieläkin leikkaavat terävästi. Niiden vieressä on meidän toinen pohjavillanpoistaja (aka halvempi furminaattori), joka on voitettu muistaakseni mätsäristä. Tämä on tosi hyvä ja Nemostakin lähtee ainakin pussillinen karvaa, kun harjaan. Tuo Animagin ensiapulaukku on myös osoittautunut erinomaiseksi, sekin voitettu mätsäristä. Siellä on kaikkea tarpeellista esim. anturahaavan/muun haavan hoitoon. Viimeisenä on Relaxantin hoitovoide esim. kuiviin ja halkeilleesiin anturoihin. Tämäkin on ollut erinomainen, pehmentää ja korjaa anturoita heti parissa päivässä.

 Tässä on meidän tällä hetkellä kaapista löytyvät lempinamit. Nuo Eukanuban keksit on voitettu helmikuussa showhau centerin mätsäristä ja ne ovatkin olleet ehdottomasti Nemon lemppareita. Toinen menee ihan sekaisin niistä ja alkaa pörräilemään innoissaan. Toinen saman reaktion saava on kaikki kanafileet. Kuvassa nyt Lidlistä ostettuja kanafileitä, mutta kaikki kelpaavat Nemolle. Nämä ovat tosi hyviä treeninameja, koska Nemolla pysyy hyvin vire päällä.


Viimeiseinä, muttei vähäisimpinä on Nemon lempilelut. Näitä se aina kiikuttaa kaikkialla jos joku tulee kotiin. Tuo mansikkalelu on suht pehmeää muovia ja siitä kuuluu hauska ääni, kun sen puree kasaan, joten Nemppa varmaan siksi pitää siitä. Kanilelu oli Nemon joululahja, se on suht iso ja ihanan pehmeä. Sammakkolelu ollaan saatu Tualta, Nemolla on ennenkin ollut samanlainen, joka tosin katosi joskus johonkin. Meillä on kaksi tuommoista dinolelua, mutta toinen on myös kadonnut johonkin, joten jäljellä on vain tuo toinen. Noiden sisällä on tosi isot vingut, joten Nemppa pitää niistä.

9.4.2017

I know about what you did and I wanna scream the truth

Olen niin iloinen tästä. Pitkästä aikaa sain aikaiseksi tehdä teille Mydayn. Tämä on sunnuntailta 2.4, jolloin oltiin mm. mätsärissä. Kun muokkasin tätä movie makerilla oli videot aivan surkea laatuisia ja meinasin jo heittää koko roskan menemään. Siirsin sen kuitenkin youtubeen, painoin HD-nappia ja vola, siitähän tuli ihan siedettävä. Muistakaa siis todellakin laittaa hd, että noista klipeistä saa edes jotain selvää. Kertokaa toki myös kommenttia tästä, että mitä piditte. :)

5.4.2017

If I fall apart, you know where to find my pieces




Käytiin sunnuntaina korkkaamassa mätsäreiden ulkokausi ja mikä olikin superia, että mätsärit pidettiin ihan meidän lähellä. Espoossa ei usein pidetä mätsäreitä, mutta meiltä meni ajaa viitisen minuuttia mätsäripaikalle. Tästä päivästä tein myös Mydayn, mutta nyt kuitenkin siihen miten itse mätsäri meni. Nina ja Ninan isä tulivat koukkaamaan minut ja Nemon meiltä vähän ennen yhtä. Ilmoittautuminen loppui yhdeltä, joten ajaltetiin mennä ihan viimetinkaan paikalle. Oltiin siellä just yhdeltä, ilmoittauduttiin ja asetuttiin odottamaan. Meidän numerot oli 525 ja 527 joten ajateltiin, että oltaisiin sopivasti peräkkäisissä pareissa.

Kismet


Treenailtiin koirien kanssa pari pätkää, Nemo veti tajuttoman hienoa ravia. Huomaa aina tuosta ruskeasta miten se oikeen terästäytyy, kun alkaa mätsäreiden ulkokausi. Se niin rakastaa olla ulkona, ei tule häkissäkään odotellessa liian kuuma. Nähtiinkin myös Kismettiä (ruskea flättinarttu, jonka esitin Kangasalalla 2015) sekä kuukauden Nanoa nuorempaa Pätkis-pentua. (Kismetin pentu) Siinä sitten odoteltiin, tuomari oli ihanan ripeä! Menin yhdessä kohtaa katsomaan missäs vaiheessa ollaan ja kehään kutsuttiinkin 525, 526 ja 527. Siitä juoksin häkeille ja sanoin vaan Ninalle, että me ollaankin samassa parissa.



Mentiin kehään, jossa ensin ravattiin ympäri. Nemolla oli sama super draivi menossa. Seuraavaksi tuomari tuli katsomaan ja naurettiin (taas...) Nemon hampaamattomuudelle. On se kyllä niin pöhkön näköinen, aina sille nauretaan. Tuomari katseli vielä ja saatiin molemmat punaiset. (minä et Nemo ja Nina et Nano) Siinä odoteltiin, että sinisten nauhakehät menisi ohi ja päästäisiin sitten mekin kehään vielä. Siinä saatiin tietää, että Kismet sai myös punaisen, joten oltiin siellä sievässä rivissä peräkkäin. Nauhakehissä tehtiin pieni ympyrä keskeltä ja seisotettiin. Tuomari sijoitti viidennen, neljännen ja kolmanneksi tulikin Nina ja Nano! Oikein hieno startti pikkuiselle aikuisten luokassa.

Kismet


Toiseksi tuomari ojensi mut ja Nemon mistä olin tosi yllättynyt, koska usein tuomarit ei sijoita kahta saman rotuista. Nemppa oli kuitenkin tosi hieno ja virtaa löytyi sitten olan takaa. Se on hoksannut, että takajalkaa on kiva aina liikuttaa. Tätä on vaikea reenata, koska se ei steppaile sillä muualla, kuin kehässä... Kaipa vain lisää seisomisreeniä. Mua jäi myös häiritsemään, että katsottuani videon minusta ja Nemosta huomasin, etten kehu sitä riittävästi. Tähän pitää ehdottomasti keskittyä seuraavissa mätsäreissä, että muistan kehua Nemoa hienosta suorituksesta. Tietenkin kehun sitä kehän päätyttyä ja annan nameja kehässä, mutta pitäisi muistaa myös sanalliset kehut.

Nemo PUN2!

Tuomari sijoitti vielä ensimmäiseksi Kismetin ja seisottiin siinä sitten flättien kanssa rivissä! Tosi mukavasti järjestetty mätsäri ja palkinnot (lue pinkki possulelu) oli varsinkin Nemon mieleen. Otettiin vielä parit palkintokuvat Nemosta ja Nanosta ja otin myös Kismetistä pari kuvaa. Se on kyllä myös niin hieno tyttö! Käytiin buffassa hakemassa ruokaa, ostin myös makkaran, joka tosin lensi maahan ja päätyi lopulta koirien mahaan. Sain onneksi korvauksesi toisen makkaran. Siitä suunnattiin kohti kotia ja kotona kävin vielä nappaamassa parit kuvat Nemosta tuossa kadulla. Tosi mukava päivä oli ja nyt odotan innolla seuraavia ulkomätsäreitä. :)


2.4.2017

I built these walls to watch 'em crumble down

Tein tuossa melkein pari vuotta sitten postauksen, johon olin kerännyt Nemon kasvukuvia. Itse tykkään kovasti tehdä näitä ja katsella jäbän kehitystä, joten ajattelin nyt olevan uuden kehityspostauksen aika. Tässä tulee siis taas vähän Nemon kehitystä 2-vuotiaasta melkein nelivuotiaaksi.

2v

2v

2v 1kk

2v 1kk

2v 3kk

2v 3kk

2v 4kk

2v 4kk

2v 7kk

2v 7kk

2v 9kk

2v 11kk

3v

3v 2kk

3v 2kk

3v 3kk

3v 3kk

3v 5kk

3v 7kk

3v 7kk

3v 9kk

3v 10kk

3v 10kk

3v 11kk

3v 11kk

29.3.2017

Inside my head I've been at war

Kuvat ennen-jälkeen muokkauksen ja pari vinkkiä Lightroomin käyttöön. Vihdoin ja viimein sain otettua itseäni niskasta kiinni ja toteutettua tämän postauksen teille. Muokkaan kuvat aika simppelisti ja samalla kaavalla, mutta Lightroom tuo silti paljon lisää kuviin. Itseäni kiinnostaa aina hirveästi lukea ja katsoa tämmöisiä postauksia, joten ajattelin, että ehkä on joku muukin joka pitää näistä. Kertokaa toki jos haluaisitte lisää näitä jatkossa tai jotain muita kuvaukseen/kuvien muokkaukseen liittyvää, tai oikeastaan ihan mitä vain! Asetukset ovat kuvakaappauksissa yläoikealla histogrammin alla jos jotakuta kiinnostaa niitä nähdä.

Ensimmäisenä on viime viikolla otettu hyvin simppeli ja peruskuva Jeristä. Muokkaus on hyvin mun tapainen, näitä saattaa nähdä aika usein blogissa. Alkuperäisessä kuvassa on valostus jäänyt hieman hämäräksi, jonka saa onneksi helposti säädettyä Lightroomissa. 
  1. Tässä olen ensin lisännyt hieman valoa ja kontrastia, jonka jälkeen säädin sinisyyden pois tuosta ylimmästä mutterista. 
  2. Useimmissa kuvissa säädän highlights-kohdan ihan miinukselle ja avaan varjoja ja mustia kohtia. Lisään myös usein tämmöisiin kuviin clarityä, joka on osoittautunut ihan yhdeksi parhaista Lightroomin asetuksista. Tässä olen myös muokannut silmiä erikseen clarity-toimintoa käyttäen. (miten se tehdään löytyypi selitys pari kuvaa alaspäin)
  3. Viimeisenä lisäsin värejä ja rajasin kuvan. 



Tässä taas ihan normaali maneesikuva. Peikin maneesi on sinänsä ärsyttävä kuvata, koska ylhäältä tulisi sopivasti valoa, mutta niin tulee muuten ulkoakin. Tässä tapauksessa taustan ikkunat on ylivaloittuneet, useimmissa kuvissa taas sivulta tulee liikaa valoa ikkunoista. Muuten peikin maneesissa on tosi kiva kuvata. 50D sietää ihan kivasti kohinaa, joten voin huoletta nostaa ison tuonne 2500 paikkeille. Suljinajan pidän alhaisena, joten kuvista tulee oikein siedettäviä, vaikka kaipaisin niihin vielä jotain lisää, minkä luultavasti saisi paremman rungon kera.

  1. Ensin rajailin kuvan, jonka jälkeen lisäsin valoa ja kontrastia. Nämä on ne perus jutut mitä teen aina. Maneesikuvia en nyt muutenkaan muokkaile kovin paljoa. 
  2. Melkeimpä aina vedän highlightseja tai valkoisia kohtia miinukselle ja välillä (jos kuva ei näytä kohisevan) lisään myös clarityä. Värejä en lisää, koska tykkään maneesin neutraaleista väreistä.


Hieman yksinkertainen metsäkuva Nanosta ja Jeristä, joka saattaisi alkuperäisenäkin kelvata oikein hyvin. Tähän halusin kuitenkin lisätä "sitä jotain". Kuvassa näettekin mun rajanneen tuon yhden mutterin tuolta. Sitä klikkaamalla saa maalattua kuvasta jonkun kohdan ja muokkaamalla pelkästään sitä kohtaa. Aivan tajuttoman kätevä esim. silmien muokkaamiseen tai ylivalottuneiden kohtien korjaamiseen. Mulla ei nyt valitettavasti ollut mitään kivaa esimerkkiä miten käytän tuota, mutta suosittelen!

  1. Tätä en olekaan tainnut rajata, se on oikein hyvä noin, vaikka usein tykkään enemmän leveämmistä ja kapeammista kuvista. 
  2. Kontrastia lisäsin vähän, joka tuo tosi kivaa lisää potrettikuviin. Keskipalkissa onkin paljon erilaisia säätöjä, joiden avulla sai mm. taustan kivan väriseksi ja koirien ihan tummia kohtia hieman avattua.
  3. Viimeisenä on (taas) lisätty clarityä sekä hieman vibrancea, joka lisää vähän pehmeämmin värejä, kuin saturaatio. Taisin tässä myös vähän lisää keltaisuutta tuosta samasta ylimmäisestä mutterista, jota käytettiin ensimmäisessä kuvassa. 



Noniin, nyt on kyseessä kuva, jonka tapaisia tykkään itse muokata ja ottaa eniten. Eli näitä vastavaloon otettuja kuvia. Näistä saa muokkaamalla ihan erilaisia ja kuvat oikein "herää eloon" pienellä lisäyksellä. Tuolloin taisi olla aika hämärää jo, koska yleensä saan otettua nämä vastavalokuvat tyyliin 100-400 isolla.

  1. Ensin rajaillaan jos rajaillaan, melkeimpä aina rajaan jotenkin, mutta tämä sai olla naturaali. Valoitus saa mennä miinukselle ja kontrastia lisätäänkin oikein olan takaa. Tässä kohtaa lisään yleensä myös tosi varovasti keltaisuutta.
  2. Sitten taas näitä perus muokkauksia, valot alas ja varjoja vähän auki, kun kuva pimenee. Nämä on aika basic-kamaa näille vastavalokuville. 
  3. Viimeisenä samaista clarityä, joka tuo kivaa tarkkuutta vastavalokuviin. Värejen lisäämisessä pitää olla aina tosi varovainen, ettei kuvasta tule ihan oranssia taikka keltaisuutta. Usein mielummin lisään vibrancea ja vähennän sitten vaikka keltaisuutta ylimmästä mutterista.


Taidatte tajuta kaavan. Aika samanlaisia säätöjä on useimmissa kuvissa ja tuossa ylempänä olikin pari erilaista kuvaa, joista saa ehkä jotain lisää myös omiin muokkauksiin. Alla vielä pari kuvaa, aika saman tyyppisiä nämäkin, viimeisessä näkyy tosi hyvin se miten olen lisännyt clarityä Jerin silmiin. Muistakaa tosiaan, että jos on jotain kysyttävää niin autan mielelläni sen minkä osaan.