Nemo SIN1 Helsingissä!
Koiruuksien kanssa lenkillä ihanassa säässä
Wää, uudet ihanat ridahousut & uudet chäpsit
Nimilaatat.com:sta tilattu uudet nimilaatat Nemolle
Kolmen suklaan juustokakku & pulled pork, nam!
Paluu vanhempiin kuviin... Ylimmäinen hiihtolomalta junasta.
Jeri, Sniffe ja Nemo tallilla.
Jeri ahtautui Jessin petiin...
Sitten hieman Nemon iltahuveja
Nemo, Jessi, Taika, Sniffe & Jeri
Nemo ja Jeri
Peppi ja Nemo!
Nemo ja tuttavan kääpiövillakoira Samu
Nemo & Taika
Paljon Jessiä, Jessin korvat, Jessi yökylässä ja Jessin naama ilman korvia.
Meidän palkinnot ja järjestelimpäs vähän pöytää!
Nemon syndet 22.4
Lenkillä koiruuksien kanssa ja Jessi
Nemon pallokuvia ja fiksu punapää tajusi, että kauha tekee mukavan kalansilmä-effektin.
Tallimaisema, wää!
Nemo ja damireenit, jonka jälkeen vähän siivoilin
Lisää Nemoa ja Nemon kavereita, Nemo ja Dekker
Ruskuainen ennen Turku KV:ta 29.3, Jeri SERT!
Koiruudet takapihalla odottelemassa lenkkiä
Nemokuvia... Nemo bussissa... Jeri ja Nemo bussissa...
Nemo ja punapään tuliaiset messuilta!
Ekaksi voisin heittää tähän vähän informaatio-asiaa! Anja & Nea perustivat Suomeen ensimmäisen koirablogiportaalin. Portaali tuo yhteen kymmenen Suomen koirablogia sekä tuo uusia postausideoita ja haasteita muillekkin bloggaajille. Kuukausittain julkaistaan kuukauden koirahaaste Hurttahuoneessa, muistakaa ruveta osallistumaan toukokuun alusta! Pääsimme sitten mukaan yhdeksi kymmenestä bloggaajasta, suurkiitos vielä Anjalle ja Nealle tästä mahtavasta tilaisuudesta olla mukana portaalissa. Muistakaa käydä tsekkaamassa Hurttahuoneen kotisivut, sekä kenties osallistumassa bloggaajien hakuun? Tästä HH:n Instagramiin & tästä Facebookiin
Lauantaina päätettiin sitten lähteä taas mätsäröimään mukavan säätiedotuksen & hiukan halvempien hintojen takia. Matkamme kävi kohti Kivikkoa, eli Itä-Helsinkiä. Neljä kertaa ajettiin väärin, kunnes päästiin oikeaan osoitteeseen. Mätsäri oli aksakentällä, ilmoitin Nemon isoihin, joissa olikin jo valmiiksi semmoiset n. 28 koiraa, en ole yhtään varma nyt onko oikea lukumäärä. Nemolle numero ysi ja hetken odottelu, kun edessä oli vielä isot pennut. Mentiin kehään ja meitä vastassa oli musta portugalinvesikoira. Tuomari tykkäsi kovasti Nemosta ja ai, että se liikkui ihan saaakelin hienosti! Siis waau... Tuomari sanoi, että olis antanut molemmille punasen jos olisi voinut, mutta tällä kertaa meille sininen!
kuva 12.4, c. Nina H!
Sinisten nauhakehässä oli se n. 14 koiraa, joita tuomari rapsutteli ja seisotti ja katseli. Juostiin yksi kerralla ympäri, jonka jälkeen valittiin jatkoon pääsijät! Jes, me oltiinkin niiden joukossa. Pian seisotuksien jälkeen tuomari tuli ja kätteli minut ja pikkubrownien ykköspallille. Siis wau, ihan uskomatonta, Nemo on uskomaton! Palkinnot lukee alla olevan kuvan kuvatekstissä. Lemppari oli kyllä tuo narupallo, jolla mentiin heti leikkimään! Sitten alkoikin BIS-kehän odottelu. Nemo alkoi yht'äkkiä ressaamaan ja hilseilemään hirmuisesti jonkun takia, joten kastelin sen ja laitoin varjoon. BIS-kehässä oli hirmuisesti koiruuksia, juostiin pareittain ympäri ja seisottiin. Ja seisottiin lisää, ja vielä vähän...
Pokaali "ISOT 1" tekstillä, ruusuke, herkkupussi, iso luu, hiiiano Joken nahkahihna, lahjakortti nimilaatat.com-liikkeeseen (josta tilattiin jo nimilaatat) sekä narupallo!
Siis ihan hirmukauan kesti, kuulemma tuomareilla oli ollut jotain valinnanvaikeuksia mitä koiria ottaa jatkoon. Me ei päästy jatkoon, mutta sanonko miten ylpeä olen tuosta poitsusta! Siitähän on ihan tulossa kunnon palkintopossu. Vitsi se jaksoi mallikkaasti pitkän odottelunkin BIS-kehässä ja ei ole mitään huonoa sanottavaa. Eilen reenattiin vielä Miiankin kanssa nomea taippareihin, hakua ja kakkos-ja ykkösmarkeeraukset. Kuustoista damia mettään, Nemo, Jeri ja Jessi haki vuorotellen. Nemo haki virheettömästi, jopa hienosti vedestä damit, yhteensä kaheksan. Yksi meiltä hukku mettään... Tänään kans taippareideinomainen hakuruutu, joka siis ihan täydellinen. Markeeraukset tänään ja eilen-bueno. Ruskea♥
Noniin, siinä sitten olisi vihdoin Nemon temput. Tehtiin video Ninan kanssa eilen illalla auringon paisteessa ja Nemppa käväisi uimassa ennen tätä, joten turkki siksi märkä. Koitettin muistella ja pähkäillä päät puhki josko siinä olisi kaikki, mutta silti monta temppua jäi puutuumaan. Voisin vaikka koota niistä tähän alle listan sitä mukaan, kuin muistan mitkä puuttuvat! Saatte muuten tähän samalla eilisen aunringonlaskukuvia, niitä nyt tuli otettua vaan pari.
Viime maanantaista kuvasinkin teille MyDayn, jossa varmasti huomasittekin, että alla oli yksi lemppareista, tiikerijalkaponi Vade. Lähdettiin Nipan kanssa tallille puoli neljän maissa ja mentiin maneesiin odottelemaan, että saahaan Vade estetunnilta. Käppäiltiin kentälle ja nousin selkään. Alkuverkoissa poni tuntui jo tosi kivalta ja laukatkin nosti tooosi hienosti, eikä laiskotellut oikeestaan yhtään. Päätin sitten ottaa jalustimet pois ja se olikin hyvä idea. Vade oli nimittäin koko tunnin aikana ihan super. Alempana vielä hieman yksityiskohtaisemmin kerrottuna mitä tehtiin.
Kauhean iso kiitos taas kaikista kuvista ja videosta Ninalle! ♥
Tunnin aiheena oli pohkeenväistö. Tehtiin sitä ensin käynnissä niin, että vähän ennen lyhyen sivun loppua käännettiin suoraan kohti vastakkaista lyhyttä sivua ja puolessavälissä väisätettiin uralle. Vade toimi ihan hyvin, toiseen suuntaan omasta mielestä tosin huomattavasti paremmin. Otettiin vielä ravissa ja siinä tulikin itselle enemmän probleemaa. Taas Vade meni vasempaan kierrokseen omasta mielestä paremmin, oikeaan käänsin sen päätä aina liikaa sisäänpäin... Otettiin vielä suoraan väistöistä laukkaa ja tein aina ponin kanssa voltin päähän. Mahtavasti meni kyllä poni, parani loppua kohden kivasti. ps. Kaikki Vade-kuvat otettu viikko sitten maanantaina!
Keskiviikkona oltiinkin sisällä, koooko ihana iso maneesi tilaa ja alla taas tiikerijalkaponi! Tunnin alussa meidän toinen tuntilainen taisikin kysyä josko saisi mennä ilman jalustimia. Silloin tosin Anulta tuli kieltävä vastaus. Tunnin puolivälissä kysyin kuitenkin taas josko voisin mennä ilman jalkkareita ja mulle sitten suostui. Poni oli verkassa ihan ok, laukassa vähän hidas. Vedin sille sitten raipan ja sillä on kyllä semmoinen herkkä peräpää, että huhhuh. Pylly lens ylös ja enköhän sitte antanut uudestaan, ettei ponski saa uhkaamistaan läpi pukittamalla. Neljä kertaa se veti pukit ja vikalla sitten pompun kera, mutta meni sitten paremmin eteen. Tein muuten ponin kanssa suoraan harkkaravista pysähdyksiä pituushalkaisijalle ja vau, se oli ihan super!
Tunnin teemana oli taivuttelu. Tehtiin kolmeen kulmaan neljästä voltit, joissa piti saaha poni "kaarrettua" ja asetettua sisäänpäin. Pitkien sivujen keskellä tehtiin käyntiin siirtymiset, sitä pari askelta ja taas heti raviin. Toinen pitkä sivu, jonka alussa ei ollut volttia tehtiin ravin lisäystä, eli sivun alusta nopeampaa ravia ja sitten taas hitaampaa lopussa. Vade toimi toosi hyvin, se teki voltit vain pienillä pohjeavuilla, vaikka yleensä tuntuu, ettei mikään mene läpi sen mömmökylkiin. Pysyin nyt jotenkin vielä paremmin tasapainossa volteilla, eikä tasapaino pettänyt kertaakaan. Koitin muuten vanhoja farkkuridahousuja, ne on paljon mukavemmat, kuin nuo ruskeat uudet.... Loppuun otettiin vielä laukkoja ympyröillä ja ilman. Taputapu, hieno ponski.
Sunnuntaina otin korvaustunnin maanantain tunnin tilalle (ja tottakai eilen, kun en ollut tunnilla he olivat sitten pomppineet kivaa estesarjaa! murr...) Sunnuntaina listassa luki uusi tuttavuus, ponin mitoilla kulkeva eestinheppa Riina. Tämä tammahan on kuulu hurjan mukavasta ravistaan. Se kyllä tuli koettua, pystyi hyvin keskittymään omaan istuntaan, kun ravi oli melkeimpä kuin sohvalla istuisi. Tamma teki kyllä ärsyttäviä stoppauksia, pysähtyi ja jämähti paikalleen kuin tankki. Liikkuihan se sitten eteenkin tosi hienosti. Laukassa en saanut oikein istuttua hyvin ja jotenkin laukkaaminen ei ihan rullannut.
Härregyydendå, missä mun kantapää huitelee! Jalustimetkin oli oikeasti hyvin pituiset, miksköhän ne näyttää tässä kovin lyhyiltä.
Tunnin aiheena oli saada hevonen kaarelle ja asettumaan sisään. Tehtiin neljä volttia aina kierroksen aikana. Riina parani kyllä huomattavasti ainakin omasta mielestä vikoille volteille, Anukin sanoi, että parani hyvin. Ihan mukava ponski, jolla voisin kernaasti mennä uudestaan. Ei kuitenkaan kiipeä kovin ylös omassa lempparilistassa, olihan se ihan muksa, mutta joku siinä ei iskenyt. Huomenna taas heppailemaan, ollaan varmaan kentällä ja Nipa tulee mukaan, jee! ps. Arvatkaa kuka täyttää huomenna vuosia...♥
Aamulla laittelin Ninalle viestiä, josko lähdettäisiin luontopolulle lauman kanssa vaiko kuitenkin Helsingin mätsäriin. Ensin tuli pitkälti "päätettyä", että oltaisiin lähdetty luontopolulle, kunnes sitten kuitenkin vaihdoin mielipidettä ja lähdettiin kohti Malminkartanoa ja FMBB-tukijoukkueen mätsäriä. Nipa otti Jerin matkan varrelta ja sitten bussilla kohti Helsinkiä. Matka jatkui 45:ssa Malminkartanoa kohden ja heitettiin sitten ylimääräinen lenkkikin siinä here driven opastuksella. Ensin oli aikeissa ilmoittaa meidät Nemon kanssa vain junnu handleriin (&Jeri ja Nipa!), mutta vaihdoinkin aatteet ja Nemo meni täten myös isoihin aikuisiin. Pojat pääsikin sitten tervehtimään Nooran R-tiimiläisiä. Leiriydyttiin yhden puun viereen ja alettiin odottelemaan josko kehät alkaisi.
Katseltiin ja kuvailtiin ensin seropeja, Noora ja Riimi hienonhienosti PUN3 ja Renskutinkin PUN1!! (click) Sen jälkeen pitikin alkaa sitten JH, mutta siinä tuli kovasti säätöä, kun ensin mentiin Nemon kanssa parikehään, sitten oli pienten nauhakehät, jonka jälkeen isojen nauhakehät. Nemottimen kanssa tosiaan suunnattiin sitten isoihin, parina meillä oli lagotto. Ja ai, että miten hienosti mies esiintyi. Ihana iloisuus ja energisyys, mutta keskittyi kuitenkin. Saatiin punainen ja pienen odottelun jälkeen suunnattiin punaisten nauhakehään. Tuomari seisotti ja juoksutti meitä kehää ympäri, jonka jälkeen alkoi järjestelemään koiria ykkösestä kutoseen asti. Oli kuulkaas suuri ihmetys, kun ekana tuomari sanoi Nemputtimen nimen. Nemolle taputuksia ja ravattiin ykköspallille. Isoja aikusiakin oli ehkä sen parisenkymmentä!
PUN1!
Tämän jälkeen siirryttiin odottelemaan JH:n alkua. Nemputin numerolla yhdeksän ja Jeri perässä kymppinä. Kaikki koirat vuorollaan tuomari katsoi, juoksutti kolmion ja kehän ympäri. Nemolla riitti virtaa ja hännänheilutuksia vaikka muille jakaa. Jerputinkin esiintyi Nipan kanssa tosi mallikkaasti, harmi ettei kuvia tullut otettua. Pennulla oli kuitenkin (vaihteeksi...) kauheasti energiaa ja keskittyminen oli kyllä välillä ihan jossain muualla. Ensimmäiseksi tuli mopsi ja toiseksi-apua, me Nempan kanssa! Nipa ja Jerppa sai kans ruusukkeen, JH5. Kymmenen osallistujaa oli, joten hyvin meni näillä höslillä muiden pikkukoirien keskellä. Kaikki muut oli siis tosiaan pikkukoiria. :D
Junnu händlerin jälkeen lähti käyntiin BIS-kehä jossa ruskuainen oli mukana ekaa kertaa! BIS-kehässä oli noin. 11-12 koiraa. Nemon kanssa oltiin toisina järjestyksessä, meitä ennen meni Rene ja Noora. Nemolla riitti paukut, ehkä sille ostettu makkara grillistä auttoi jaksamaan... Kuolaa se ainakin toi mun käsiin. Makkara+koira yhdistelmä siis. Nemolla oli muuten älyttömän kiva draivi, kun mentiin ympäri kehää. Neljä jatkoon menijää kutsuttiin keskelle, pienten pentujen voittajat, veteraani ja me!! Seisottiin ja tuomari kutsui pentujen voittajat kolmoseksi ja neloseksi ja jäljellä oltiin enää vain minä ja Nemputin sekä veteraani. Ja mitä, Nemo kutsuttiin ykköspallille. Se sai paaaljon kehuja, ja kaikki makkarat jotka jäi taskun pohjalle. Tuomaritkin kehuivat, varsinkin turkkia. Nemon turkki onkin nyt tosi kivassa kunnossa.
Ihan uskomattoman ihana fiilis, maailman paras ruskea. Sillä oli kyllä tänään niin hyvä fiilis kokoajan, että huh. Palkinnoksi saatiin kolmet pokaalit, ruusukkeita myös saman verran, RC:n ruokaa, ketjupanta, lahjakortti, nameja, shampoota... Kyllä oli Nemo ylpeätä poikaa, kun sai kantaa omaa palkintopussukkaansa. Jerppa ja Nemo pääsi leikkimään lelulla, jonka Nemo muuten myös voitti. Nemon lempipalkinto tottakai oli tosiaan lelu, joka kuvissakin näkyy. Kantamusten kera lähdettiin kotimatkalle ja selvittiin ihan hyvin tänne asti. Nyt Jezzihahaan ja Nemon kanssa yökylässä Nipalla, ihana fiilis ja taas pakko sanoa-maailman paras ruskea...♥♥
Voittajat juo vain kultamaljoista
Ei meilläkään aina ihan normaaleja koiria matkassa ole...
