Niin siis tällä kertaa... Eli kaksi viikkoa sitten. Ups! Ette arvaakkaan miten paljon on tapahtunut tässä välissä, paljon koulua, hevosia ja koiruuksia. Laiskuutta, saamattomuutta ja väsyneisyyttä ruudun toisella puolella. Nyt me ollaan kuitenkin taas tässä ja vähän aikeissa (ainakin ensin!) kertoa siitä näyttelystä, joka oli tosiaan kaksi viikkoa sitten. Koirien hoitoa oli tämä viikonloppu ja yhteensä on talsittu varmaan yli 17km. Jos kuitenkin tässä postauksessa kerrottaisiin siitä näyttelystä! Paljoa ei nyt tekstiä toistaiseksi tule, koska muisitkuvatkin ei hirveän hyvin voimassa, mutta jos jotain saataisiin tähän raapustettua!
Kerrankin meillä ei alkanut kehät heti ysiltä, vaan pystyttiin jopa lähtemään vasta ysiltä! Nina tuli kans mukaan ja Turun messukeskuksessa oltiin paikan päällä siinä yhdentoista maissa. Meiltä toisiaan ajoikin sen pari tuntia, vaikka omat muisitkuvat olisivat sanoneet, että 1,5h olisi mennyt ajaa. Ithellä oli ensin vaaleansiniset farkut, mutta onnistuin liukastumaan auton "alle" ja likaamaan ne, joten sain tyytyä noihin vaaleanpunaisiin, jotka on kaikkialla... Turun messukeskukseen ei kyllä varmaan mennä enään. Kauhea tungos, häkkipaikkoja ei löytynyt, kuin kauempaa kehästä ja huhhuh. Oli siellä sentään kehissä matot ja ok valostus.
Kasattiin häkki ja laitettiin ruskuainen sinne, jonka jälkeen lähdettiin vähän tsekkailemaan paikkoja ja kiertelemään. Ostin luettelon, josta selvisi, että nuorissa oli muistaakseni kuusi koiruutta. Propsit muuten, ettei hallissa ollut tämmöiselle kuumakallelle edes liian kuuma! Ostin, kun halvalla sain kolme erilaista pussia Rauh!-osastolta. Jotain possunkärsiä- ja häntiä sekä kanankauloja ja kivipiiroja. Mentiin sitten takaisin kehälle ja katsottiin, että näköjään flättien arvostelu siirtyi toiseen kehään. Ensin oli junnut ja sitten päästiin me kehään. Hitsi mua harmitti, kun Nemo ei ravannut siellä samanlaisesti nätisti edellä, kuin kotona, se jopa vähän laahas. No, ainakin se seiso tooosi hienosti, sai olla ylpeä ruskeasta! Nemolle sininen, eli EH. Vähän jäi epäselväksi oliko vain ilmeen takia tuo eh, jonka voi miettiä alla olevasta arvostelusta. Käytiin syömässä ja lähdettiin kotiinpäin! Superkiva päivä ja kiitos vielä Nipanen seurasta ja kuvista...♥ Niin ja tsekatkaa toki mun videopostaus näyttelypäivästä!
Oak Barrel's Lightning Cable "Nemo" 20kk
Turku top dog show NUO EH/VG
Tuomarina Joakim Ohlsson
"20kk, antaa tänään jotenkin "ganlight"(??) yleisvaikutelman . Hyvänmuotoinen pää. Ilme pilaantuu aivan liian vaaleista ja isoista silmistä. Hyvä turkki. Voisi olla paremmin kehittynyt eturinta. Riittävä rintakehä. Suora olkavarsi. Korrekt "bakställ"? Voisi olla parempi draivi liikkeissä. Ei parhaassa karvassa.
19.1 Ripa Maanantaina listassa luki Ripa. Vaikka tein muistiinpanot niin tästä tunnista ei ole kovin hyvää muistikuvaa. Muistan kuitenkin jotenkuten. Eli mentiin Ripan kanssa ilman jalustimia. Herralla on kovin pompottava ravi ja hermostuin siihen, että jalustimet valuivat epämukavasti kantapäihin, joten heitin ne kokonaan pois. Maanantaina oli jonkinmoinen ravitehtävä, josta ei mitään muistikuvaa. Muistelen kuitenkin, että lopuksi vielä kevensin ilman jalustimia, joka olikin aika vaikeaa.
22.1 Ripa Keskiviikkona listassa luki taas Ripa. Sama juttu tämän tunnin kanssa, kovin mahtavaa muistikuvaa ei ole.. Tunnilla Ripan kanssa mentiin taas kuitenkin ravitehtävää, tosin nyt keventäen ja jalustimien kanssa. Saatiin olla veturiratsukkona ja tehtiin siis kolmikaarista kiemurauraa. Meillä oli kolme puomia keskellä pituushalkaisijalla poikittain ja pysähdyttiin aina niiden kohdalla suoraan ravista harjoitusravin kautta. Ripa toimi tässä erittäin hyvin ja jäi vielä parempi fiilis tästä, kuin maanantain tunnista. Otettiin loppuun vielä laukkoja, joissa tosin herra oli hieman hidas, mutta hienosti pyöri laukka kuitenkin. 26.1 Neco Listassa luki kohdallani uusi tuttavuus! Läsipäinen ruskea hevonen nimeltä Neco. Neco on tunnettu siitä, että se säikkyy tosi useasti. Otin sen edelliseltä tunnilta ja alettiin treenailemaan hetken päästä ravia. Otin paljon harjoitusravia, koska Necolla on ihan supermukavat askeleet. Tunnin tehtävänä tehtiin pysähdyksiä pituushalkaisijalle. Otettiin ensin käynnistä ja Neco toimi ihan älyttömän hyvin, joten päätin ravissa ottaa jalustimet pois. Se olikin hyvä valinta, koska vikoilla pysähdyksillä herra lähti ihan siis omasta mielestä uskomattoman kivasti heti liikkeelle ravissa vain pyytämällä pohkeella. Otettiin vielä loppuun laukkoja ja oli kyllä tuolla mukava laukkakin. Ihan viimeisten ravejen kohdalla Neco pelästyi katsomosta kuulunutta rasahdusta ja enköhän sitten lentänyt siitä alas, kun heppa lähti laukkaamaan pelästyksestä. Neco astui vielä jalkani päälle, joka kipeytyi sitten illalla. Murtumia ei onneksi ollut, mutta jätin suosiolla kuitenkin keskiviikon tunnin väliin. Jäi kuitenkin maanantain tunnista ja Necosta kiva fiilis laskematta tippumista. 31.1 Neco Lauantaina mulla oli korvaustunti keskiviikon tunnista ja tottakai mulle oli viskattu Neco, koska tipuin siltä maanantaina. Vähän jänskätti, kun katolta tippui lunta alas ja kuului ryminää. Hyvin Neco pysyi kuitenkin tatchissa (liian vaikea sana...) ja vain pari kertaa pelästyi, kerran otti pyrähdyksen laukkaan, mutta olin valmiina ja sain pidätettyä. Mulla oli paljon lyhyemmät ohjat joten se auttoi myös asiaan. Peikissä on muuten valmistunut uusi, älyttömän hieno ja tilava talli. Neco, Retu ja muita suuria hevosia siirtyi nyt sinne, Leo, Chyla jne. on ylhäällä sekä ponit keskitallissa. Tunnilla tehtiin tosiaan tehtäviä ympyröillä. Voitte vain arvella miten ylpeä olin Necosta, kun oltiin katsomon puoleisella ympyrällä poitsun kanssa ja se ei säpsähtänyt/pelästynyt siellä kertaakaan. Ensin tehtiin ravitehtävää, josta istunnalla käyntiin, pari askelta käyntiä ja tarkoituksena mennä siitä heti raviin. Ekoilla kerroilla oli vähän hitaamman puoleista, mutta sitten nosti hienosti ravin. Sama tehtävä ravista laukkaan ja laukat nousi tällä kertaa ihan superisti. Neco myös piti laukan eikä rojahtanut raviin. Pätkittäin meni myös vähän roikottaen päätä, mutta koitin aina nostaa sen ns. "ylös" pidätteillä. Vein poitsun talliin ja lähdin kotiin.
2.2 Leo Toin tallille suklaakakkua, koska olin pudonnut viikko sitten Necolta. Samalla kakkua Johkulle viedessäni kysäisin josko sitten voitaisiin hypätä ja pitkästä aikaa sitten hypättiin. Mulla oli heppana Leo, iso musta ihana Luxus Leksus. Otettiin ensin puolen tunnin verkka ja itse olen ihan rakastunut menemään harjoitusravia, joten suurin osa ravista mentiin Leon kanssa sitä. Herra meni ihan superisti ja polki takajaloilla eteenpäin. Leo otti hyivn laukan ja laukkasi nätisti, eikä hosunut tai kiemurrellut ja sain sen menemään hyvin kulmatkin. Mentiin ensin puomeja ravissa, jonka jälkeen siirryttiin ympyrälle, josta yksi kerrallaan meni sitten laukassa puomi-este-puomisarjan. Este oli ensin noin. 40cm, josta se nousi lopulta 75cm korkeaksi. Ihan huippua, kun tajusi, että mentiin jopa niin iso este! Ensin en saanut Leoskia ohjattua kunnolla keskelle estettä, mutta viimeisillä hypyillä se oli kyllä ihan super. Välillä vähän innostui liikaa, mutta sitten pidäteltiin ja meni taas hyvin. Jäi tosi mukava fiilis tunnista, vein Leon talliin ja lähdin kotiinpäin. Ei ihme, että sitä sanotaan Luxus Leksukseksi. ♥
c.Noora O, Riimi ja Nemo!
Mitäs piditte tämmöisestä vähän erilaisesta ratsastuspostauksesta? Kertokaa toki kommenteissa haluatteko lisää näitä vaiko samanlaisia, kuin ennen!
Sovittiin eilen Nooran kanssa treffit meidän lähimettään kaheksi, koska mulla vaihtui jakso ja nykyään loppuu perjantaisin jo yhdeltä. Hiihdin sitten edestakaisin meille ja Miialle ja taas bussipysäkille nyt kolme koiraa mukana. Bussikuski törkeästi ajoi ohi, joten me sitten käveltiin toisesta suunnasta suht. pitkäki matka ja oltiin vähän myöhässä. Käveltiin jään läpi missä Noora jo odottikin meitä Renen ja Riimin kanssa. R-tiimi! Itsellä oli siis mukana Nemo, Jessi ja Jeri.
Behind the scenes...
Nemolla ja Renellä synkkaa vaan paremmin kokoajan nykyään, eikä niillä ole kiistojakaan yhtään, eli hyvä juttu! Riimi on kyllä semmoinen ihana pehmeäturkkinen kuutinpoikanen, ettääh. Otettiin vielä rakenne-ja ryhmäkuvat, kun aurinko paistoi ja lähdettiin sitten auringon laskettua puiden taa kiertämään saarta ympäri. Siellä toisella puolella oli kyllä ihan älytön viima, että meinas jo tulla viileää, kun ei tajunnut itse, että jäällä tosiaan tuulee niin paljon. Käveltiin siitä sitten jään poikki ja lähdettiin menemään kotiin päin.
Paljon hassua kuutinpoikasta
Matkalla eräs nimeltämainitsematon 9-kuinen musta sileäkarvainen noutaja löysi puun takaa paskaa ja tuli oikein onnellisena koirana naama paskassa luokse, ihanaa. Mennään taas varmaan ensi perjantaina koiruuksien kanssa jäälenkille, on toi koko R-tiimi kyllä niin mukava. (omistaja mukaan lukien!!) Joku päivä suunniteltiin kans, että mennään Sippuran koirauimalaan Riimin ja Nemon kera, kun noi rakastaa sitä uimista niin paljon. Noora otti muuten myös kuvia ja seisotuskuvan Jeristä ja kuvat tulee sitten jonkun muun postauksen mukana blogiin. Kiitoksia vielä ihanat seurasta♥ Tästä tiimin blogiin!
Jep, niin se vaan on. Tykkään hiirveästi muokata kuvia tuolla Lightroomilla. Se on niin helppo ja kiva käyttää. Varmasti huomaatte kumpi on alkuperäinen... Tuossa lopussa vielä muutama kuva, joista olen poistanut esineitä/asioita. Vähän jää noita poistojälkiä joihinkin kuviin, kun taas toisiin ei yhtään. Ja kollaaseissahan ei ole nyt alkuperäisen kokoiset kuvat, ne löytää hajanaisina postauksista. Ratsastuksista teen koostepostausta, jonka toteutan päiväkirjan muodossa, kun ei ole nyt materiaalia tunneilta. Maanantaina maisteltiin vähän hiekkaa ja sunnuntaina käytiin näyttelyssä. Niistä lisää tosiaan myöhemmin.
Yritin kaivella mahdollisiman paljon tiedostoja ja etsiä monipuolisia kuvia, joiden takana on myös jokin iloinen muisto tai sydäntä lämmittävä. Haaste siis vastaanotettu, tästä Milan ja Ninnin blogiin!
HARRASTUS
Nemo ja Nemon lempiharrastus, tätä Nemo rakastaa. Se saa tehdä mitä se rakastaa, hakea riistaa! Kuvassa siis Nemo ja ensimmäisen riistan pitoa kotona, ei olis halunnut ollenkaan päästää irti.
ILO
Nemon ilo. Se saa juosta vapaana sen lempilelun, frisbeen kanssa, se saa tuoda ja hakea, mennä juosta ja pyöriä heinikossa.
LUOTTAMUS
Luottamus-sana joka sisältää monta erilaista asiaa, jota liian usein käytetään väärin. Rikotaan ja haavoitetaan. Siinä se jokatapauksessa makaa, mun luottamus, se pitää salaisuudet ja toteuttaa pyynnöt. ♥
KOIRAKAVERI
"Mä ja mun maailman paras spanielikaveri. Se on vähän pieni... ja hidas... mutta silti rakkain..."-Nemo.
TAIDE
Omistajan lempivärit ja lempikoira, tämä kuva melkein jo tauluna seinällä. Siinä on vaan se tunnelma, sitä jotain.
VAUHTI
Nemo ja vauhti, sitä löytyykin monesta kuvasta, mutta tämä ehdottomasti paras kaikista omasta mielestä. Tykkään hirveästi tämän väreistä!
IHMINEN
Ei sanoja, se on ihana, Nemo on♥
MUSTAVALKOINEN
Isoveli opastaa pientä maailmaan onnistuneen näyttelypäivän myötä. "Älä pelkää pieni, mä oon tässä."
HAUSKUUS
Ilo, vapaus, hauskuus, iloisuus, kesä..! Kaikki tiivistettynä yhteen kuvaan, iloinen koira juoksemassa agilitykentällä. Minun ruskea sileäkarvainen noutajani. ♥
LELU
Nemon lempilelu, joka valitettavasti hukkui lumihankeen...
