Tokoilua ja agilityä omalla pihalla

Tein sunnuntaina sateenkaarikakkua isälle paranemiskakuksi. :)

Käytiin Nemon kanssa muuten tiistaina tokossa. Meni ihan hyvin, mutta huomaa selvästi, ettei toko ole ihan meidän laji. Ehkä me mölleissä käydään, mutta omaan makuuni (ei todellakaan kaikki!) tokoihmiset ovat aika vakavia. Tai, kun katsoo möllivideoita netistä, niin ei paljon hauskuutta heru. Tai sitten olen ymmärtänyt väärin. Jokatapauksessa, otettiin keskiviikkona Nemon kanssa pihalla tokoilua. Otin pari maahanmenoa, sivulletuloa ja pysähdystä. Sivulletulot meni kyllä niin hosuen, että... Maahanmenot oli superit ja stopit kans.

Agilityssä tehtiin pientä rataa, laitoin hypyt kans pieniin korkeuskiin ja toivon koko sydämestäni, ettette tule valittamaan mitä teen. Tiedän ihan hyvin mitä saa tehdä ja mitä ei, mulla on tuo Nemon kasvattaja (joka on myös harrastanut agilityä) apuna. Radassa oli pari valssia ja pallo radan lopussa. Pakko sano, että tuo koira oli ihan super!! Ihan alussa meni muuten tosi hienosti, vauhdilla, melkeinpä jopa liian lujaa. Superkivaa, tästä on hyvä jatkaa alkeiskurssille, kun ollaan tarkastutettu lonkat. Syksyllä siis... Ja muuten meidän reenipaikkaan, Koirakoulukompassiin tuli uusi taipuva ja ns. pehmeä kumilattia. Se on ihan superi. Ensin ei aateltu, että aloitettais siel agi, mutta nyt aloitetaan, kun on niin super lattiakin ja ihana kouluttaja. :)



Tiedän, että hoen Nemolle kauheasti tuossa tokovideossa viereentulossa samaa juttua. Yritinpä vain saaha sitä innostumaan, kun oltiin tehty jo paljon kaikenlaista, eikä Toko muutenkaan tule olemaan meidän laji, kunhan vain iloksemme harrastetaan! Kritiikkiä saa laittaa, mutta ei kiitos sivulletulojen "vinouksista" ja hokemisesta. :)